Syksyn valo kultaa veet ja rannat, ja sitten saapuivat sateet.

Paluu saaresta lokakuun alussa hienossa syyssäässä oli upea; matalan auringon valo heijastui vedestä monimuotoisina kuvioina. Tällaista ei kesän kirkkaassa valossa ole. Kun  vene liikkuu "meren nopeudella", pystyy elämään yhdessä meren kanssa ja näkemään sen kaikki liikkeet, rauhassa, kiirehtimättä.  Kääntyilin kuin orava avotilassa, yrittäen havainnoida kaikki veden heijastukset, ja säilyttää ne mieleeni. Tämä elämys tuli tavallaan yllätyksenä. Se on yksi suurin plussista hitaassa liikkumisessa. Kuinka paljon hyvää virikettä väsynyt mieli :) saakaan näistä tilanteista.
     Mahdollinen haikeus kauden loppumisesta saaressa, olisi viimeistään tässä vaiheessa pyyhkiytynyt pois.  Ei ollut aihetta haikeuteen; kun saari oli pantu pakettiin, ihmiset hoitaneet puuhat, ja lähdössä kohta pois, niin se oli ihan luontevaa itsekin jättää taakseen.
     Ja aloittaa retkeilijän syksy. Lähisaarissa.

Retkeilyn tunnelmia saa nyt tuta, kun kun tuuli heiluttaa venettä jopa suojaisessa lahdessa yöllä; tosin vain pientä heilumista, edes masto ei ravista.  Hyvät vaatteet ja pehmyt huopa makuupussissa tekevät yöstä lähes ylellisen.  Lämpötila salongissa on aamulla 7.5 astetta, tuuli tyyntynyt, kylläpä elo nyt maistaa. Katon LED-valosta on AAA-paristot hiipuneet, otsalamppuun ne  muistin ostaa,
     Onpa reipasta touhuttaa veneessä asioita kuntoon, kun ei ole lämmitystä niin kosteuden pyyhkiminen ikkunoista pari kertaa tunnissa pitää mukavasti liikkeellä. Sadetta tuli runsaasti mutta veneen kansi pitää hyvin; indikaattori-lehdet sivuhyllyillä ovat kaikki kuivia. Pentterin alustalle tuli hauska vuoto sivukannen kulmasta, palkkia myöten pieni tihku, jonka saan kai ohjattua teipin avulla pieneen kippoon.  Kuivausta se joka tapauksessa aiheuttaaa; lisää reippailua. Ja vuodon tiivistys näin kosteassa aiheuttaa miettimistä.

     Muuten vesielämä on sujunut entiseen malliin; vahvaa ja elämyksellistä veneessä asumista ja lähisaaria. #dartlang projektini #dawo: https://github.com/heiklap/dawo on mukavasti pitänyt  henkisesti vireänä, ja sitä tässä nytkin teen. Versio 0.0.4 julkaistaan 16.10: https://pub.dartlang.org/packages/dawo Kitara ja nuotit ovat myös kuvioissa.

     Moottori on pelannut ongelmitta, laturin kiinnitys tosin petti ja se on ollut pois pelistä kauden. Poltto-aineessa oli merkillistä tähnää.. siis veden-erottimessa. Sitä en ole vielä puhdistanut, muuten kuin laskenut vähän nestettä pois. Pitäisi se irroittaa. Suodattimen vaihdoin, vaikka se olikin ihan puhdas. Polttoaine säiliön tilanteen kurkistin, ja samalla sain CRC:llä mittarin toimimaan.

     Siis Jeee!!  Kausi on ollut hyvä, virastolle kiitos, että lähisaariin on tullut pari uutta laituria. Siirtyminen kesän "lämpimistä" syksyn viileyteen on taas huikean vahva. Pitäisi kai vielä ostaa paketti kahvia, pari kaasupulloa ja taakse kumijoustimet, jotka jokin raivokas tuuli murjoi zäpäleiksi ja vielä AAA paristoja. Ylimääräinen teho-akku kännykälle ei olisi pahitteeksi. Viileälle syksylle myös suuri kiitos työmoraalin paranemisesta. Puuhailu on kivaa ja mielekästä.
     Kajuutta, kahvia, tietokone, tuuli keinuttaa, valo ulkona lisääntyy, lämpö paljoakaan ei. Usko veneeseen, mereen, Suomenlahteen ja saariin on vahva.

Pentterissä esillä olleet stidit on hauskasti menneet niin nihkeäksi, että vain vaivoin ja rätisten syttyvät. Toinen raapaisukylki repeää pienestä tikun tökkäyksestä. Kahvi lämpiämään uudestaan, myös kylmä kuppi pitää lämmittää, tihkusade alkaa. Laittaisiko radion päälle. Pistin yhden  päivityksen verkkoon, alan valmistella toista. Vähän lisää vaatetta päälle; Jee! Taas ollaan ja eletään veden helmassa.
.

Päivä.. noin 49. lokikirjasta.

Tuuli puhisee puissa.. aallot pauhaavat, pieni levottomuus mielessä, sydän kuin valmistautuisi käymään tehokäyntiä tarvittaessa. Ei tämä myrskyä ole, tuuli 9 ja puuskissa 12 ja vene suht hyvin suojassa. Mutta käyn kuitenkin ottamassa keinumis- ja aalto videon. Kameraan saa sitten vielä 76 kuvaa ja lisää jos poistan vanhoja.  Ilma, sen tunnelma on ottanut minut huumaavasti haltuunsa; kierrän rantoja, tähyän kiikarilla ulapalle ja löydän purjeveneen ja rahtilaivan. Viritän veneen perään vielä toisen köyden. Jos nouset 6000 kertaa veneeseen, niin todennäköisyys tehdä yksi virhe on...   Ja sitten olet jorpakossa puheliminesi kännykköinesi...
     Siis päivä noin 49... niitä kertyy rauhoittavan paljon; 60 on tuonut hymyn levolliseen mieleen aiemmin. Tunteja on vähemmän.. ehkä 40. Tämä on siis lähinnä oleilua saarissa.  Kaikenlaista on ollut, mukaanlukien muutama päivä hellettä pakoillessa. Vene on yhä enemmän alkanut tuntumaan kodilta: peti, pentteri, kodikas salongin pöytä.. katto, ikkunat, valot ja vettä.  Turvapaikka, hiljaisuutta, lukemista ja syötävää..  Joo, koti. Hurraa sille ja hienolle saaristolle. Myös ihmisille, niillekin jotka jo lähtivät.  Kiitos lauluista ja hurraa oopperalle joka kouluttaa hienoja laulajia.

PB tietsikka on kotona näyttö auki.. toimii, jos näyttöä ei koske, Nexuksella tämä, ja puhelimen verkolla nettiin. Siksi ei nyt enempää, rakkaat lukijat.  Voikaatten hyvin :)

Tuuli voimistuu, on kohta täällä sateineen, puhelimen verkko katkeilee kerran tunnissa. Jostain kuuluu välillä kumeaa jyrinää, jonka lähteestä ei ole varma. Tuuli kurittaa puita tasaisen varmasti; tämä on maksu niistä kauniista tyynistä päivistä.
Katselen kiikarilla ulapalle; tarvitsisiko joku apua jossakin. Ilma on kai +15° ja päällä samat kuteet kuin koko kesän, ja otsapanta. Palaan grillin suojaan siirtämään tätä Google Keepistä Bloggeriin. Lähetä. Heippa, palataan.

Pari pulmaa telakointi / kevätremontti hommissa

..ja kuinka ne ratkaistiin aikaa ja työvoimaa säästäen..
Pressu tiputti valkeita hiutaleita.. Kiinalaisten lapsityövoiman kyyneleitä.. oletan.  Se tekisi lakkaamisen vaikeaksi.. myös pressun vaihtaminen olisi työlästä.  Olin laittanut siis alle ensiavuksi kaksi 4 x 6 m pressua ja yhden pienemmän.  Niiden pudistaminen hiutaleista olisi erikoisen hankala tehtävä.  Mutta satunnaisten hiutaleiden kontrollointi vaakasuorilla pinnoilla olisi aika helppoa. Ja pystysuorille pinnoille ne eivät kai niin takertuisi.  Siis:  en ryhtyisi pressujen vaihtoon.
Siivosin siis harjalla KAIKEN kannelta.  Pyörretuuli jossakin vaiheessa hauskasti nosti niitä veneen kannelle takaisin..  Meni vain pari tuntia.. ja valmistaudun vielä toistamaan homman.

Pohjan kunnostus-urakan lopun päätin siirtää myöhemmäksi; mutta nyt siistisin pohjaa jo sitä varten. Eritoten hinkkaisin yläosasta vanhaa, kerrostunutta myrkkymaalia vähemmäksi.  Tämä oli sellaista työtä, jota voi tehdä haluamansa määrän ja keskeyttää sen mihin kohtaan vain haluaa.  Pohja muuten näytti aika hyvältä.. vain vasemmalla edessä vesirajassa olisi vähän korjattavaa.

Kevätremppa on mennyt leppoisasti.. olen ehkä 12 päivää ollut paikalla..  3 tuntia työtä on jo reippaasti keski-arvon ylittävä päiväsuoritus.  Leppoisaa siis.. ja koska en 25.4. laskuun mennyt niin nyt on pari viikkoa aikaa.  Joinakin päivinä on lämpö pressun alla ollut +12.. tänään oli ehkä +6 ja aivan huikea sumu.  Se jatkuu illalla Helsingissä vahvana.  Telakalla on aika kiva olla: ruokana minulla on  nykyisin "mössöä" : yhdistelmä kahdesta eri laatikosta runsailla lisukkeilla ja salaateilla.  Helppoa ja nopeata.. ja lämmitän sen kopissa mikrossa.  Siellä sain myös osakseni ihmettelyä, kun lämmitin alumiinifolion mikrossa:  - eikö se kipinöinyt??   Onkohan tää jotain vanhaa perintötietoa?

On vähän hankala kirjoittaa polvillaan tuolin edessä.. kone tuolilla; yritän lattialla.. ei sekään mukavaa.. sitten takaisin kiikkustuoliin.. telkkarista pyörii taustalla Amazing craze..  Nojoo..

Tein myös hienon innovaation telakointi-systeemiin: laitoin oikealle, parraslistan päälle, kaidetolppiin tukeutuen 3 noin 55 cm koolinginpätkää, jotka oli sahattu viistosti.. jotta niistä saa laudan kurkihirteen halutessaan.  Siihen siis tukeutuu nyt räystäslauta; kaksi hyvää lankkua, jotka ovat n. 10 cm sivussa ja ylempänä kaidevaijeria.  Se mahdollistaa parraslistan parissa työskentelyn entistä paremmin.  Palkkeihin porasin reiät, joilla ne saa nippusiteillä kiinni kaidetolppiin.  Ne lepäävät tolppien alustaraudan päällä.. ja lakkauksen ajaksi nostan niitä jollain systeemillä pari senttiä, jotta pensseli mahtuu heilumaan.  Loistavaa simppeliä designeä, joka käyttää hyväksi olemassa-olevia rakenteita.  Vaikka sen itse sanonkin.  Miksi minä tyhmä en jo 10 v. sitten tehnyt sitä.  Vasemmalla laidalla palikat ovat poikittain, mikä on huonompi ratkaisu.  Enkä ikinä ole sahauksista ja porauksista selvinnyt näin tehokkaasti.  Kovasti ylpiä itsestäni :)  Tuntuu todella hyvältä kun voi koko ajan parannella olosuhteita ja omaa työ-ympäristöään.

Ja rannalla ja telakalla on hieno tunnelma.. paljon mukavia ihmisiä.  Miettii jo, millaista olisi saaressa olo..  Ja ottaisikohan Kaunissaareen kausikortin pitkästä aikaa?  Oikeesti minä viihdyn telakalla ja voisin tehdä sitä pidempäänkin..   eiku...  Lakat jo ostin.. jostakin pari litraa myrkkymaalia..
Näillä mennään.. välillä vähän tokkurainen olo mössöruuasta..  lihaskankeus ja selän jäykkyys tuntuu hävinneen kiikkustuolissa..   Siis kevättä kohden..  vesillä ja laitureilla tavataa..  ystävät ja venemiehet.
.

Hohhoijaa.. onpa aika taas vierähtänyt.. kevättä kohden. Ja Glory Ukraine!

Kesä meni.. syksy tuli, talvi saapui; mitä tässä turhia selittelemään. ei ole muka joutanut kirjoittelemaan.  Saatin sitten lukemaan muiden blogeja.  Aika on verähtänyt mm. täällä:
https://www.dartlang.org/docs/tutorials/httpserver/
Write HTTP Clients and servers in dartlang.org, with DartEditor. hauskaa mutta aikaa vievää.
Blogisti etenee päättäväisesti opin autuaalla mutta kivikkoisella tiellä :)

Ajat on ehken olleet rankkoja; minkä vastapainoksi sitten juuttuu tietokoneen ja verkon ääreen; missä voi tuntea hallitsevansa kaiken.  Yksi pee-pee asia oli myös Saunalahden Laajakaista, mikä olisi pitänyt heivata mäkeen jo pari vuotta sitten.  Lähti nyt; ryminällä. Mm. se oli tehnyt kaiken olemisen aika raskaaksi.

Veneily: on ollut upeaa ja antoisaa; kiitos kaikille rannassa ja vesillä liikkuneille; pahoittelen, että ei ole jaksanut enempää.. joo joo.. laiska mikä laiska.

Talvitelakointi on sujunut hyvin; vaikka kattorakennelma ei olekaan ihan asiallinen.  Kerran jouduin hytin katolla maaten potkimaan jääklimppejä pressun pussin päältä.  Vieressä ison puuveneen väki pasutteli paksua lankkua uutta perähyttiä varten.  Minun pitäisi vielä virittää pieni aluspressu torjumaan isosta pressusta tippuvia valkeita muovi-hiukkasia. Ne tekisivät lakkauksen aika mahdottomaksi.

Ja me pojat on laulettu ja soitettu.. voi että!!   Vahvaa aikaa eletään..  Mutta vaaroja ja ongelmia voi olla tiellä.  Talvella on kuitenkin monta kertaa ollut se tunne, että on kerrankin saanut lukea ja kirjoittaa tarpeekseen.  Tsemppiä!  Joo.. sitä on..  usein.   Ja:  Glory Ukraine !!
.

Tapahtumat riviin ja kesän 2014 retket

Pikaselvitys: Kevätremonttia vaihtelevissa olosuhteissa, pohjan perus-remonttiin upposi noin 90 tuntia.  Kylmät säät haittasivat 90%  ja sitten tuli hellettä.  Puuveneille hyvin vaikea kevät.  Sitten laituriin.. remontti päättyi kuin seinään. Eikä kesällä todellakaan ollut aikaa/halua/mahdollisuuksia uusintalakkaan.  Kesä oli älyttömän kuuma, helteinen.. vähän hassua että sitä pitää mennä pakoon.  Onneksi oli saari, jonne pääsi varjoon, tuuleen suuren ulapan äärelle.  Tuntui uskomattoman hienolta, kun hellekaudesta vihdoin pääsi eroon.
     Kesäretket suuntautuivat vain yhtäälle, tähän pakopaikkaan.  Päiviä tulee varmaan yli 40.  Mutta se ei ole veneilyä vaan enimmiltään veneessä ja saaressa asumista.  Kitara ja laulu olivat mukana, mutta paljon enemmän Dart-ohjelmointi-kieli. Saaressa oli mukavaakin, mutta se myös laiskisti.  Hauskinta oli kesäkisan järjestäminen ja saamani pulloposti.
     Veneen huollon tein elokuussa, sinkki oli varsin kulunut; Siipipyörä on vielä tätä kirjoittaessa tarkistamatta.   Hmmmm...   Malkasaaressa muutama kerta ja piipahdin myös ekan kerran kahteen vuoteen Kaunissaareen, missä sain kutsunn kitaroineni Rapujuhliin.  Hauskaa oli ja tutut mukavat tavattu.  Kausi jatkuu vielä, tyynissä keleissä on mukava mennä, kerran jouduin palaamaan todella ilkessä ilmassa pimen jo koittaessa.  Ei ole mitään pakollisia kohteita mielessä, kai saareen taas.  Pari kertaa olen ollut  mukkavasti toisen moottoriveneessä gastina.

     Venekerho on mukava, hauskoja ja toimeliaita ihmisiä ja palvelee jäseniään hyvin.  Telakka-alue on kunnostettu ja olen saanut roudattua kamani venepukin lähelle taas. pitäisi laatia 100-kohdan lista telakointiin liittyvistä toimista.  Monet asiat tuntuvat nykyisin velvollisuuksilta   ...   pitäisi.   Toisaalta työnteko kyllä maistuu, vaikka siihen ryhtyminen onkin vaikeata.
     Ja blogi siis on hengissä, monta kertaa on ollut mieleen kirjoittaa, mutta tämä yhdistelmä kuittaa nyt neljä kuukautta.  Meri, Suomenlahti, on hengissä, vaikka kalat ovatkin vähissä.  Se on käytettävissä, mutta sitä olisi myös suojeltava.
     Tämä 20 minuuttia jonka käytin tähän kirjoittamiseen on poissa jostakin muusta.  Ehkä huolestumisesta maailman tapahtumien suhteen.  Euroopalla ja maailmalla on nyt kovat ajat.  Venekansalla taas...  asiat tuntuvat paranevan koko ajan, mutta ihmisille on asetettava jatkuvasti tiukempia rajoja.  Jotta veneily kaikille meille olisi miellyttävää.  Sellaista.   Palataan.

Telakka: huumaavan hieno ja seurallinen kevät tunnelma.

Ilmat ovat vaihdelleet tuulisen ja sateisen kautta ajoittaiseen tyyneen.  Eilen oli hieno aurinkoinen päivä.  Tutut ihmiset kokoontuvat kerhomökin ja aitauksen kieppeille, touhua riittää omissa veneissä ja kerhon tavaroissa.  Nosturi laski vesille suuren puisen hollantilaisen veneen ja maston johonkin purjeveneeseen.  Tuttu nosturikuski, Koskimies, on jäänyt pois ja tilalla oli kalliimpi lava-auto.  Ensimmäinen varsinainen nosto lähestyy, nyt laitureissa on vain parikymmentä pienvenettä ja koppivenettä.  Kerhosaaressa ovat jotkut käväisseet jo.
     Kaupungin ja RVK:n laiturit ovat nyt pelkillä aisoilla, paalut poissa.  Laitimmainen, kaupungin laituri on uusittu täysin, eikä sen selkä ole edes kaareva kuin meidän keskimmäisen laiturin.  Paalumme näyttävät kestäneen vähä-jäisen talven varsin hyvin.

     Minä teen isoa pohjan kunnostusta; kärsivällistä, likaista ja pikkutarkkaa työtä, jossa kädet tahtoivat alussa äkikseltään väsyä.  Nyt alkaa jo laiskuus jäsenistä katoamaan ja 95% likaisimmasta vaiheesta takana.  Kotona siiitä on merkkinä punertava tyynyliina.. olisi tosiaan pitänt pestä tukka eilen. Talttojen teroituksesta opin jotakin uutta, ja työniksejä kertyy lisää.  Tuuli telakalla ei ole hirveesti haitannut, pienen apupressun kuitenkin pakosta viritin.  Eväiden kanssa on ollut vähän heikompaa; en ollut siirtynyt nörtti-ruuasta bodarimuonaan riittävän hyvin; pieni energiapula taitaa lihaksissa vaivata.  Vapaa päiviä olen pitänyt tarvittaessa sateisina tai lentispäivinä.  Joskus ihan laiskuuttakin vaan.
     Kevään ostokset sain tehtyä aika helposti Walticilta kerralla, ja Starcilta useammalla.  Nyt tarvitsisin vielä pari pientä pressua, kaikki nämä käynnit aiheuttavat aina jonkinlaisen muutoksen matkasuunnitelmaan, jos ei satu olemaan autolla liikkeellä.

     Kuuulumiset siis tässä: Talvi meni hyvin, parit akun lataukset, pari kertaa seurasin huolestuneena itätuulta, hieman repsahtaneet aluspressun päät, pari irronnutta pressun pito-reikää, lumesta ei vaivaa tippaakaan. Ja nyt on riittävästi leppoisaa aikaa kunnostukseen. Naapurini vaihtaa potkuriakselin tiivistettä.. minunkin piti ryhtyä siiihen hommaan.. mutta mutta...  Muut työt, lakkaukset yms meinaan tehdä hyvin nopeasti huitaisemalla.. juu juu ja vaarinhousut :)
     Rannalla on tosiaan huumaavan mukava tunnelma, mukavaa juttua ja kivoja tapahtumia riittää.  Uusi leppoisa veneilykesä on edessä.

Syksy män, kesä ol, ja talvi on tulossa. Vene telakalla talvea odottamassa.

Laskin siis maston, siitä piti kyllä kirjoittaa.. Sitten viikko laiturissa, nyt hienolla ja mukavalla aisapaikalla.  Nostin veneen, siitäkin oli tarkoitus kirjoittaa.. hyvin hätäisesti ja pienellä valnistelulla se nousi..  Laiskottelin lopun päivää ja juttelin ihmisten kanssa.  Syystyöt tein siinä hiljalleen kuukauden kuluessa.  Mitäpä niistä, tuttuun tahtiin.
     Veneen pohjaa olin tarkoitus raaputtaa, mutta muut hommat, etupäässä kotiremontti, painoivat päälle.  Ilmoja oli hienojakin, oi jospa olisi voinut pienveneellä painaa saaristossa.  Mutta sitten oli taas viisi päivää sateista ja tuulista.
     Pressuksi laitoin alimmaiseksi maassa, veneen keulan edessä kesän olleen riekaleisen...  Hups.. ei ollut ajatusta, että olisi pitänyt uusi ostaa.   Parempi valkoinen sitten päälle...  Kurkihirtenä sama kolmiosainen 2x2 tuumaa..  Lautoja kattotukina ei ollenkaan, eikä edes köysiä pingoitettu.   Puutavaraa piti ostaa yhdessä naapurin kanssa, mutta ei joutanut... Seiniä olisi voinut laittaa paremmin,  Ja tukea itätuulta vastaan.   Hohhoijaa... tämä on sellainen -pitäisi postaus  -ei joutanut lisukkeilla.

     Kerholla oli hienot syysjuhlat isossa juhlateltassa kerhomökin vieressä.  Siellä juotiin, syötiin ja laulettiin.  Lipunlaskukin oli.  Minä soitin kitaraa kerhomökin nurkalla:  Siniristilippumme!  Sadevesi valui rännistä toiseen kenkään ja toinen lahje meinasi syttyä tuoleen roihukynttilästä.  Oli siinä hieno paikka pedattu pelimannille.  Mutta hauskaa oli, uusia tuttuja tapasi, kuuli veneiden historiaa ja ihmisten retkistä.  Erityisesti laituriimme tullut hollantilaistyyppinen teräsvene oli kiinnostava.  Hauskaa oli, juomat riitti...

     Kaupunki on korjannut oman, pohjoisenpuoleisen, laiturinsa.  Sai jopa kannen suoraksi, päinvastoin kuin T-laiturissa.  Sen hilppeet odottavat ponttooneilla kevättä ja asennusta.  Tänään kävin rannalla hakemassa maaliteloja, hiomatarvikkeita ja pensseleitä kotiremonttia varten.  Lunta ei ole vielä tullut, mutta kun pakkasta oli 3 astetta, niin maassa olin jo jäätymisen tuntu.  Laiturit olivat kaikki valkoisen huurteen peitossa.
     Tiedän, että ekan raskaan lumikuorman tullessa minun on mentävä pelastamaan ja tukemaan pressua.  Mutta ei nyt.  Nyt on pieni lepohetki remontin ja rautakauppa-ostosten välissä.

Ja Dart-ohjelmointikielestä julkaistiin uusi  1.0 versio.   2-vuotinen projektini tuli yhteen vaiheeseen.  tämä hieno, uusi kieli tulee muuttamaan aikanaan myös bloggeria.  Jos kellä vain on joku tuttu, joka haluaa vaikka saada ammatin itselleen, niin tässä se on: https://www.dartlang.org/
tuo on vienyt valtavasti aikaa, ja teen sitä käytännössä lähes kokopäiväisesti.  Mitään en tosin ole saanut aikaan.  Tyhmä, mikä tyhmä.

Seuraavaksi:  Lepoa.. pääsisåä vaikka eläkkeelle.  Ai, mutta minähän olenkin jo.  Pääsispä sitten hommista eroon... ai mutta minähän pidän  niistä.  Keitänpäs kaffet ja sommmittelen sen aikana loppuajatukset tähän kirjoitukseen:
1.  En oo ikinä tehnyt niin paljon erilaisia remontteja, kuin tänä vuonna.  Voisi jatkaakin.
2. Kaipaa ulkoilua, rantoja ja kämppäretkiä.
3.  Kaipaa kunnon ryyppy-iltoja kaverien kanssa.
4.  Eräitä hyviä kavereita on lähtenyt viimeiselle matkalle.  Jotkut on huonossa kunnossa.
5.  Verkkoja tietokoneet ja niiden ohjelmat, eritoten sosiaaliset ohjelmat, tulevat muuttamaan maailmaamme paljon.  Se pitäisi hoitaa niin, että se kaikki tulisi ihmisten hyväksi.

Tämmöttii.. kahvi lorisee ( minun pitäisi päästä siitä eroon)  Nyt on talkoonjuomana kotikaljaa, piimää ja apelsiinimehua rajattomasti remontin aikana.  Sen loputtua palkkioksi iso... hmmm.
Pärjätkäätten siis; juokaa, syökää, naurakaa, laulakaa.  ja muistakaa sanoa ystävillenne, kuinka paljon heitä arvostatte.  Ja peffa penkiltä ja luontoon.
.

Saarijuhlat ja sitten yksin saaressa.

Perjantaina tulin tutulle laiturin kulmaan, tuttun poijuun, kerhon mökkisaareen, ihmeekseni paikalla ei vielä ollut muita.. kyllä niitäkin sitten tuli.  Taisi 12 venettä lopulta olla, kylkikinnnityksiin ei kuitenkaan vielä tarvinnut turvautua. Tuulet olivat koko ajan mukavasti lännestä tai etelästä,  mutta väylän aallot keikuttivat juuri tuolla minun paikallani taas suht pahasti.. kerran portaat jopa kolahtivat laituriin.  Lauantaina sain siirtyä parin ison purjeveneen tieltä laiturin sisäpuolelle, kylkikiinnityksellä laituriin, mikä olikin erinomainen paikka.  Sen taidan ottaa vakiopaikakseni aina kun vain on tilaa; avotila on rantaan päin ja siinä keikkuminen on vähäistä ja tasaista.  Minulla olisi ollut tilaisuus saada helposti sähköäkin veneeseen.. mutta en vetänyt johtoa.  Roikkakelat kerhomökin seinästä ovat kai noin 40 m pitkiä.   Muonaa otin nyt muutamaksi päiväksi ja (juomista 1.4 kerraksi :)  .Joo.. enkä ole vieläkään tehnyt huoltoa moottorille.

     Saarijuhlat oli kiva kokemus, ihmisiä alta 20, paljon menoa, touhua, hyvät tarjoilut, laulua jossa minä olin trubaduurina ja välillä sitten diskoakin. Lipunnostossa laulatin Lippulaulun, josta tosin toinen säkeistö jäi hieman puutteelliseksi.. Minkäs voi, minä olin harjoitellut vain Maamme-Laulua.    Saunassa kävin vaan en uimassa..  Joka päivä taas tutut opiskelut ja lukemiset verkossa, ainaskin yli neljä tuntia. Lapsia ja koiria oli kai lähes kymmenen, joten siinäkin riitti vilskettä.  Ilma oli aika hieno, perjantain menoliikenteen jälkeen ulappa rauhoittui. Sunnuntaina sitten laskin ulapalta kerralla 30 purjein liikkuvaa venettä.    Ruokailuthan ovat tämmöisissä juhlissa tärkein ohjelmanumero.  Savustettu lohi oli erityisen hienoa, minä sain siitä vielä muiden lähdettyä evääkseni puolikkaan siivun ja vielä ison salaattikulhon.  Kyllä nyt kelpaa.

Kerhon pienellä jollalla joku purjehti lähivesiä...

Tätä kirjoitan nyt maanantai-aamuna, jään tänne nyt pariksi päiväksi.  Sataa.. istun mökissä ja tietsikkaan virtaa sähköä 1.5 metrin johdostani nurkassa.  Siinä minulla on neljä tepselipaikkaa; Tietokone, Nexus, Puhelin ja puhelimen vara-akku latautuvat kaikki vaikka samaan aikaan. Mökissä en viitsi vaan itseäni varten pitää tulta; Mutta jääkaapissa on kermaa ja muuta ruokaa, veneessä pussillinen salaattia, jonka sain juhlien jäämistöstä.
     Ensimmäinen satsi kahvia on lopussa, joten napsautan kahvinkeittimeen uuden satsin tulemaan, mikro-uunia voi  halutessani käyttää.  Sade ropistaa kattoa aika vahvana, ja ulkona puunjuurella käydessä hartiat hieman kastuvat.

Kitara, nuottikirjat ja nuottiteline on valniina, akustiikka tällaisessa puumökissä on erinomainen. Harjoittelun alla on nyt Dan Anderssonin Joulu Finnmarkenissa, joka on laulullisesti aika vaativa. Kunhan nyt saan laulupuolen A-duurista kulkemaan, lasken sen G#:aan ja etsin sitten oikeat soinnut.  Tavattoman kiva kappale, ja kuvaa tavallaan myös tätä paikkaa, karua saarta avomeren äärellä.  Ja edessä siis pitkiä rauhallisia vaan ei tylsiä hetkiä lähes tyhjällä saarella.

Sorsanmetsästäjiä saattaa tulla mökille kauden alkaessa.  Ja ehkäpä nyt iltapäivällä sateen lakatessa tulee muutakin väkeä.  Siispä nyt nautin näistä yksinäisyden ja hiljaisen mietiskelyn ja opiskelun hetkistä, joita sade mukavasti säestää.  Kyllä nyt vaan kelpaa, ja tätä täytyy saada lisää. Ruokaa minulla riittää vaikka neljäksi päiväksi.. katsotaan tuleeko jatkoa..  Muuten saariston kausi kallistuu loppua kohden; kauppavene ei enää kulje ja vuorolaivat liikkuvat harvemmin.  Ai niin... se kahvinkeitin ja lisää leipiä...

Löpöä kanisterista tankkiin sateessa ja valmistautumista uuteen retkeen.

Tämä on ennätyssateiden aikaa, eilen rikotttiin ennätyksiä, ja myös nyt torstaina tulee paljon.  Olin jo lähdössä bussilla rantaan, kun muistin, että löpö pitäisi viedä.  Oli siis mentävä autolla, ja auton  takakontissa oli kanisteri.  Viisaana ihmisenä aikeeni oli laittaa kanisteriin vain 18 litraa, jotta kaataminen helpottuu.  Kohta tajusin, että en voi edes sitä ottaa, koska kanisterin korkki oli rikki.  Tankkasin siis vain 15 litraa ja varmistin korkin, josta oli vain kierrerengas jäljellä, sulkemalla sen alle muovipussin.  Hahhaa...
     Kanisterin nostin veneeseen vasta pahimman sateen tauottua, kuivailin paikkoja parhaani mukaan ja asetin talouspaperia estämään roiskeita.  Huonon supilon oloin heittänyt aiemmin pois, nyt oli vain pieni punainen keittiömallinen suppilo, ja väistämättä roiskutin teelusikallisen tai pari sivuun.  Ei se mitään, pyyhitään.  Mutta kosteissa oloissa on kuitenkin jotensakin ilkeätä käsitellä dieseliä.  Mutta olen kuitenkin todella helpottunut, että tämä tankkaus tuli tehtyä.  Jätän kanisterin vielä autoon, ja otan pian toiset 15 litraa.  Se ei kaikki varmaan mahdu tankkiin...
     Se oli tietenkin kesälaatua... hmmm.

Nyt valmistaudutaan saaripäiviin viikonloppuna ja minä ostin itselleni ehkä aivan turhaan mahtavan makkarakeiton ainekset veneeseen; tapahtumassa tarjoillaan ruokaa.  Tuuli oli nyt puuskaisen 11 metrinen.. mutta sateet väistyivät klo 15 mennessä.  En näköjään ole tekemässä moottorille huoltoa nyt ennen lähtöä...

     Saaripäivillä en ole ennen ollut.. kiintoisaa.  Sinne on aiemmin tullut noin 20 ihmistä, aika pientä siiis.  Mutta veneitä tulee varmaan olemaan kiintoisan paljon.
     Eilisessä sateessa hyllyssä olevat kalsarit kastuivat hieman; styyrpuurin takimmaisen vantin kiinnike oli hieman vuotanut.
     Rannalla on joka päivä ollut hieman liikettä; kalastajia ja muuten vaan rannalla kävijöitä.  sisarvene, kuten moni muukin, kävi tyhjentelemässä jollaa ja pienveneitä vedestä.  Joku oli melkein uppoamisvaarassa.

     Tämä aika on hienoa; ruoka säilyy veneessä ilman pilaantumisvaaraa, rauhallisiakin ilmoja löytää ja rannalla tapaa aina ihmisiä.  Pienet ja isot linnut tekevät ympäristön eläväksi... pitäpä viritellä veneeseen lokkilankoja.  Erityisesti pääskyt ja västäräkit tulivat kakimaan veneeni parraslistoille.
     Vielä klo.  17.10 tuuli on vinkuvan kova ja kiinnitysköydet narisevat kireinä.  Pistetäänpäs nyt tämä teksti pakettiin ja lähdetään kanisterin kanssa rannalle... Jospa siellä olisi taas mukavaa väkeä joiden kanssa jutella.  Lähipäivinä myös pistetään trimmerillä aitauksen kasvusto sileäksi ja sitten sinne sirotetaan uutta sepeliä.  Simnottii.
     Ja olinhan minä siis Kustavissakin käymässä: asustin viikon pienessä aitassa, bussikyyti mennen tullen.  Sinnekin pitäisi vielä joutaa uudestaan...
.

Retki saareen 5-8.8.2013.. tarina myöhemmin, vaikka muistankin tapahtumat.

Joo... tällöin, 5-8.8.  olin  taas saaressa...  Päivät näyttävät olleen maanantai - torstai.  Missähän senkin muistiinpanot ovat...  hahaa.   laitan ne tähän, jahka löydän ne.. Just nyt, (15.8.torstaina) on niin väsynyt, että en jaksa ajatella tai muistaa, mitä tapahtui.. Ai  niii.. oli mukavia uusia ihmisiä, joiden kanssa soiteltiin laiturilla...  Ja sähköt toimivat jo hyvin mökin sisällä, kahvinkeitin ja mikrouuni olivat paikoillaan.  
     täältä minun piti lähteä pois sitten torstaina KOSKA meidän piti mennä soittelemaan Viaporin tuoppi-tapahtumaan.  Mutta kuinkas sitten kävikään..
     Ai-niin... saanhan minä venepäiväkirjasta, käsin kirjoitetusta ne kopsattua suoraan.
   


tarina vähän myöhemmin.. mutta nyt pitää päivittää uudempaa juttua, kun valmistaudun jo seuraavaan tapahtumaan.

Veneretki Kerhon saarimökin laituriin

Olin 11-15.7  torstai-maanantai taas saaressa, ja sehän ei enää ole Kaunissaari, vaan kerhomökin saari:  tämä, kuten muutkin  kertomukset on vähän jälkikäteen tehty, siitä pieni sekavuus...

Lähtisikö liikkeelle..Yöksi pohjoistuulta luvattu.. miettiessäni kävin Roihuvuoren ostarilta lisää muonaa ja emmin edelleen.. olisiko laiturissa tilaa?  Yksi sana ratkaisi.. mahdollisuus.  Jotain hyvää ja mukavaa voisi tavoittaa näin. Ja vain lähtemällä liikkeelle, ei paikalleen jääden.
     Merellä tuuli oli yllättävän heikko. Helppoa ja turvallista. Kerhon mökin laiturissa oli vain 2 moottorivenettä ja toisen kippari auttoi rantautumisessa.  Hienoa!  Sitten naatittiin; kaffeta, saunaa, merta, lintuja, veneiden bongausta. Vain yksi PV tuli illalla, eikä pohjoistuuli aamulla ollut kuin pari metriä.
     Popsuttelin kotoa tuotuja pottu-makaroni paistosta.  Seuraavana päivänä BlåBandin Carlike- valkosipulikastike avasi makujen taivaan. Pannulla oli porkkanaa ja edellispäiväisiä.
Aamuinen puikularuis juustolla ja makkaralla mustan kahvin kanssa oli sekin juhlaa. Tavallaan yksinkertaista muonaa, mutta kai ulkoilma sai sen niin hyvin maistumaan.  Vähäiset tuore-ruokani ilman jääkaappia: roileripyörykät ja puolikas lenkki kyllä pärjäävät pilssissä.  Olisihan mökissä tietenkin jääkaappi...  Kerman unohdin ostaa... ja olisin toki voinut tuoda mukaville saari-isännille munkit ja tuoreen lehden...

     Aamulla veneessä pari tuntia konetusta, oli DartEditorin päivitys ja kun mökin kuistille perustin lataamon ja nettikahvilan niin sitten alkoi typerä Windows tehdä super päivitystä.  Mutta kaunis luonto ja lintujen seuraaminen virkisti.  Pitkä päivä on täynnä hienoa olemista ja rentoja tapahtumia. On aikaa miettiä, ja täältä voisi jopa löytää itsensä...  On siis perjantai, sitä minun piti vartavasten kysyä G-talk viestillä kotoa: zmikä päobä nuy on ka monrdko?  En ihan heti saanut vastausta...

     Iltapäivällä PV toi kerholle mökki-tavaraa, jatkojohtoja ja työkaluja ja talous tavaroita.    Kannoimme tavarat ja sitten oli yhteinen kahvittelu mökin kuistilla ja pitkää juttelua.  Puoli neljältä ulapalla näkyy vain muutama pv häipymässä kaukaisuuteen.  Merkkasin Nexukselle muutamien laulujen sointukulkuja, sitä olisi syytä tehdä enemmnkin.
    Lauantaina kauppaveneen tulo viipyi, en käynyt siellä, juttelua, kalastusta, musiikki keskustelua.  Kuuma ja tyyni päivä. Aamulla häirittiin naapurin kakaroiden unia moottorisahalla klo 9.05. :) mitäs kukkuvat puoleenyöhön.
     .Paljon veneitä liikkeellä.  Illalla laiturissa 8 venettä!
SUNNUNTAI:  Aah, vasta yhdeksältä ylös, hyvää nörtti-aikaa mennyt hukkaan.  Ulappa mahdottoman tyyni, hiukan sinilevää rannalla.  Perjantain Hesari oli tarjolla...  Klapikoneen hydrauliikkaa äijät korjaavat, pari MV lähti pois, naapurit ui, sisar-veneen koira kastautui innoissaan, kuultiin upea pelastustsrina mereltä, Pihlajasaari-Harmaja-väliltä.  Sitten vaan istutaan laiturilla varjossa aaltoja kuunnellen.  Ilma ei hellerajoilla ollut missään vaiheessa, toki veneen sisällä oli kuumaa.
     Silmät alkaa olla lukemisesta aika rasittuneet. :(  Ja ääni on aika raspia.  Jätin pikku laitteet kuistin nurkkaan lattialle lastaukseen.. hidasta. Minulla pitäisi olla repussa 1.5 m jatkohonto kolmella tepselipaikalla.  Kirjoitin inspiroituneena käännöstä yhteen iskelmään.
KÄVIN UIMASSA. Ja pitkään ja kahteen kertaan. Putsasin veneen pohjaa minkä ylsin, aika siistiä siellä oli.  Virkisti tavattomasti.  Pesin myös pientä pyykkiä. Helteisen ilman pikamuonaksi sopi muussi ja viimeiset lihapullat. Kaksi isoa PV tä poistui, 3 MV:tä toi 3 kaveria, hauskaa kalja keskustelua grillillä.
   16.30 reppu selkään ja Netti-kahvila kuistille.  Aallot pauhasi, linnut laulaa, rastaat pyrähteleee pihalla, moottorivene rytkyttää Kuiva-Hevosen suunnassa.  Otan termoksesta kahvia ja Digestive keksejä.  Ilma on raikas, varjossa mukava istua.. vaikka peffa puuttuu.
Tarjosivat lättyjä :) saunassa kävin ja illalla soittelin grillillä.  Yöksi nousi LU-tuuli, joka jatkui aamullakin... jotakin 4m.  Laitoin herätyksen kello 6 ettei mee aamu hukkaan.
Jotakin muutakin tässä tapahtui, mutta en nyt muista.... Tämä Googlen muistilappuun kirjoittamani tekstikin oli hetken hukassa, joten postaus tulee vasta nyt.

Paluumatka sitten hieman kovenevassa länsituulessa eräänä aamuna varhain, vastaista ehkä 3-4 m.  Isntäperheen vene ohitti munut loppumetreillä ja he ehtivät laiturille avustamaan minua.  Veneeni kaipasi pientä huoltoa ja ISOA ruokatäydennystä.  
Mutta ensin olisi vuorossa Tall Ships Race 2013. 

Veneilykauden ensimmäinen retki, 6 pv ilmaista satamointia

Aika lähteä merille.. Mitä? Nyt jo?  23.6. Sunnuntaina 15.20 motti käyntiin, ja.. olipa outoa olla liikkeellä.  Malkasaaressa näytti olevan tilaa, joten sinne.  Pieni jännitys mielessä kun lähestyin laituria lähes tyynessä ilmassa...kauden ensimmäinen rantautuminen.  Oikealla olevan moottoriveneen sivullaan pitämä rantalelu aiheutti ylimäärisen väistöliikkeen ja sitten piti oikein juosta keulaan, ja laiturille hypättyä oli kiire pysäyttää veneen vauhti.  Laiturilla seistessä sydän sanoi jopa hieman pompompom.
     Ja sitten alkoi kesän vietto saaressa.  Laiturissa oli useimmiten muutama vene, pitkiä aikoja olin yksinkin.  LIV kunnossapito kävi huoltotöissä ja MPS kävi hinaamassa yhden peräsinakselinsa katkaisseen ison vanhan venen pois.  Olivat rynkyttäneet vaiheita siihen malliin, että vahinko ei ollut odottamaton. Minä kiirehdin päälaiturille köysinippu olkapäällä auttamaan heitä, mutta pääsivät he melomalla sinne, pari hentoista tyttöä keksien kanssa...
     Vietin saaressa 2 yötä.. erittäin rauhallista oloa. Kerran sain aihetta noitumiseen, kun ökyveneen aallot pisti paikat mukkelismakkelis. Paistinpannulla olleen ateriani sain pelastettua, mutta retkikeittimeni kaatui, liekki vielä päällä...  Tarttis tukea se paremmin. Tein monia tärkeitä siivous ja työ hommia veneessä, kun sopivasti aika tuntui pitkältä.  Mukava tunne.  2 PV ilmaisella paikalla.. myös se lämmitti saiturin sielua.

Tiistaina klo 9.20 lähdin  helpossa kelissä liikkeelle, päädyin Mustaan.  N. 10.35 olin yksin laiturissa, poijut olivat nyt aiempaa lähempänä, minun valitsemani poiju oli vain 2 m veneen perästä.  Kävin kauppalaivasta provianttia 33€.  Taas rauhallista.. Mitä nyt päivä-kävijöitä eväitään syömässä ja saunomassa. Eräänä päivänä viritin aurinko-paneelin aika mutkikkailla kytkennöillä lataamaan 3-akkua, haa! Se toimii. Apico-liittimet olivat lopussa tai kaupungissa tai autossa tai... Puhelinta ja Nexus:ta pitää yhtenään ladata.  Mitäkö puuhasin; Rantakävely, horisontin tuijottelua, luin verkosta uutisia, siivousta ja veneen kunnostusta, kotisoitto, musaa radiosta, vessaan rannalle, tontin tutkimista, pientä siivousta, äkkiä juoksu nostamaan keulatikkaat ylös, kun tuli isot aallot... sitten sama uudestaan ja toistuvaa ihmettelyä, miksi kerholaituriin ei tule enempiä veneitä.  Sitten bongaan jonkun tutun veneen, joka on menossa Kaunissaareen. Jatkuvaa muistiinpanojen tekoa puuttuvista esineistä ja muutamien keskeneräisten rakenteiden suunnittelua.
Keskiviikko iltana pieni levottomuus, sateita ennustettu, tuuli saaren toisella puolella oli aika kova.       Torstai aamuna, kun istuin aamukahvilla, ja kun tietsikasta  oli virta loppumassa, sivulleni ajoi aivan odottamatta iso työlautta Granö, sen kyydissä oli pakettiauto, kaksi traktoria ja 8 työmiestä.  Laittoivat tolpan, sähkö kaapin ja johdot mökin kulmalle..  Saarimökki on saamassa sähköt. Seurailin muutaman tunnin miesten puuhia, meri oli tyyni, mutta ukkosta oli ilmassa.  Ukkosella noita sähkötöitä ei olisi ollenkaan saanut tehdä.  Noiden tolppien pystyttämisen näkeminen oli hyvin opettavaista; katepillari ne nosti kauhallaan pystyyn, ja sitten porauksilla se metalli-tukien avulla kiinni peruskallioon  Ainoana paikalla olijana jäsenenä annoin luvan mäntyjen kaatoon linjan tieltä... hahahaa; Minähän sanoin että tehän kuljette moottorisaha tanassa metsän halki ja kaadatte puita edeltänne minkä parhaaksi näette..

Tänään en ole menossa... Niin, minne..  Oleskelu vaain jatkuu, ei mitään pakkoa.  Ukkonen jyrisi, tihkutti... Menin mökkiin, sytytin kaasun, meinasin laittaa teetä, mutta eihän täällä ole mitään ruokatarvikkeita, vain paketti kahvia!   Kauppa vene tuuttasi jossakin lähellä..  Tein mökin keittiössä erittäin sipulintuoksuisen aterian... hiukan nolotti.  Ahh tuota kevätsipulia, ihanaa!!
     Sitten oli jo perjantai ja minähän jäin odottamaan kiintoisaa viikonlopun ryntäystä.  Sitä ei tullut, vain 2 venettä, joista toinen poistui myöhään illalla.  Pieni kitarakonsertti.. esitin laiturilla ihmisten iloksi mm. paljon kalastus-aiheisia lauluja, kun kerta nämä tykkäsivät onkimisesta ja laulusta.  Myös venäläisen ohjelmistoni yritin kelata.. yleisön toivomuksia pitää kuunnella.  Yöksi tuuli kääntyi luoteeseen, mikä on tässä satamassa kenkuin suunta.  Onneksi se pysyi vain tuossa 3-4 metrissä.  Siihen suuntaan tulee aikanaan kelluvat aallonmurtaja-ponttoonit jolloin laiturissa olo hieman helpottuu.
     Palasin kotisatamaan lauantai-aamuna, lähdin Mustasta klo. 6 ja aamukahvin otin vasta kotirannassa.  Hyvä 6 päivän reissu, kotirannassa ruokaa oli jäljellä vielä 3 leipää ja palanen makkaraa ja juustoa, ei ole muona ennen näin vähiin käynyt.  Tihkusade alkoi 5 minuuttia ennen laituria, mutta rantautuminen oli helppo.  Tuttuja ei näkynyt, muutaman tunnin tietokoneen käytön jälkeen kotiin.  Taskussa minulla oli pitkä lista veneelle vietävistä tavaroista...  Hohhoijaa, mutta ei mitään kiirettä taaskaan.  Elämä, ja eritoten veneily, on leppoisuutta varten.
.

Viime hetken kiireiset työt ja sitten vene vesille.

Perjantaina, 31.5. tein 10 tuntisen päivän telakalla, siihen tietenkin pari ruoka & torkkutaukoa, keulakajuutassa oikeastaan konetin.. lepoa sekin. Monenlaista pikkutehtävää ja isompaa oli kertynyt tälle viimeiselle päivälle:

Pressut pois kevyt alta ensin LOL, aika tyynessä ilmassa
Valkoinen pressu viikkaamalla.... Kurkihirren päällä, pari kertaa alhaalla kipaisten.
Sulakkeet paikoilleen.. HUPS, ne sentään löytyivät..jännää
Moottorin käyttö.. Oliko tämäkin nyt jätettävä näin myöhään
Akkujen latausta tunti..  en mitannut niitä.. varmistusta tämäkin.


Telineen purku.. sujui aika nopeasti ja helposti. kurkihirtenä olleet 2x2 tuumaiset oli taipuneet.
Telineen sivulaudat.. paiskoin maahan, yksi särkyi, LOL.
Pressu varastoon.. ähelsin sen kauhean vaarallisessa asennossa katonrajaan.
Potkuri akselin tiiviste voitelu.. tässäkö se pieni kupariruuvi putosi taskusta pilssiin?

Lakkausta 6 kohdetta. kohtalaisessa auringossa ja lievässä tuulessa.
Sikaflex 2 kohdetta.. purkista viimeisiä pisaroita puristaen.

Kiinnitys köydet valmiiksi keulaan ja perään.. 3 metriä lisäpituutta varoilla...
Laskun ohjaus köydet valmiiksi keulaan ja perään.

Musta raita.. Pitkiö sekin nyt herranjestas maalata vasta tänään!!
Puna maalin paikkausta.. moneen kohtaan.. aika vaikea tähystellä kirkkaassa valossa..
PÄIVÄ OLI SIIS AIKALAILLA TÄYSI, Kahdeksalta vasta kotia kohti...

Lauantai-aamuna vielä hieman punamaalin paikkausta.
sitten autoin naapurini veteen edelläni.

Oma nosto meni ongelmitta, ehdin vielä maalata telineen alle jääneet kohdat punamaalilla.  Kuvia en nyt ottanut, kun ei ole kameraa.  Ajo paikalle meni aika tyyynessä kelissä, mahduin kohtuullisesti tolppien välistä, laiturille olin jättänyt värikkäänm merkin, että tunnistan paikan helposti.  Sitten asetuin veneeksi, trimmasin köysistä lisäpituudet pois, totesin törmäilleen naapurin olevan ainakin nyt poissa LOL!
     Ja huomaatte että olen oppinut LOL (Laughin out loud) nauramaan enklanniksi.

Melkoinen stressikuuukaisi takana, siispä rantaan venekerhon kahville ja jutskaamaan.  Nosturi teki töitä pitkään, naapurikerhon veneitä ja mastoja...  Kausi oli alkanut, nyt edessä pieni varusteluvaihe.  Järjestin venepukilla tavaroita ja (HUPS, muistinkohan laittaa punapensselin tinneriin??) suunnittelin siihen muutamaa uudistusta.  Sillä aion tosissaan ostaa lauutaa ja dyykata sitä ihan lähiaikoina...  
     Merelle ei ole kiirettä.. hups! enpä ole mastoakaan käynyt vilkaisemassa...
.

Veneen kevätkunnostus ja hienon hieno Arrakkipunssi.

Ensin pettymys; Arrakkipunssi on poistunut valikoimista, saatavilla on ruotsalainen korvike; Flaggpunsch.. en osaa sanoa siitä mitään, kun ei ole viinikorvaa.
   Tuuli painoi tänään pressua rajusti veneen laitaa vastaan, kun maalasin ensin primerit alaosaan ja sitten myrkkymaalit päälle.  Moottorin jäähdytin-aukon vedenottoon unohtui ilmastointiteipit; LOL!  Laiton pressun tueksi pari lautaa veneen parraslistaan nojaamaan.. maassa pressua oli pitämässä erilaista romu-rautatavaraa.  Yksinkertaisempi ratkaisu olisi ollut pistää pressut aidan toiselle puolelle, mutta minähän etsin mutkikkaita ratkaisuja.
   
     Minä inhoan itätuulta.  Erityisen paljon inhoan pitkäaikaista itätuulta telakalla.

Veneen vasen kylki on on valmis.. myrkkyväri pohjassa.  Ajatuksellisesti on ollut tavattoman vaikea siirtyä kohti veneilykautta.. tämä telakointi on ollut niin vahva, ja rankka.  Askel askelelta aivoihin tunkeutuu ajatus lähestyvästä vesillelaskusta.  Päätös siitä, että huomenna ensi töikseni otan pressut pois ja puran telineet, on jo melkoinen hyppy.  Kokonaisen huikea 1.5 päivää jää siis pakollisten töiden jälkeen melkein pakollisille töille.  On ollut kovaa, olen oppinut paljon ja tavallaan sekä minä että vene olemme kovassa kunnossa.
     Tuskin maltamme odottaa pääsyä laituriin pitkäaikaiseen lepoon.

Ja se hienonhieno arrakkipunssi.. Muistan, että joku blogaaja kirjoitti siitä..  Itse kirjoitin:
"Illalla hän lohduttautui hienoon tonttuviskiin"..  Etsin tuota blogitekstiä, Googletan.
..  turvautui hienonhienoon Arrakkipunssiin..
#ArrakkiPunssi ei enään valikoimissa. .. AAARGH! Flaggpunsch

Veneen pohjan kunnostusta hyytävässä kevätsäässä

Limilautaisen ison moottoripurren pohjamaalaus, Primerin laitto, on iso urakka, enkä suosittele sitä aloittelijalle. Silti se on tehtävä.. ehkä kerran kymmenessä vuodessa...  Minulla yllättäen rupesi maali (siis vain myrkkymaali...) varisemaan siihen tahtiin, että oli aloitettava tuota hommaa.  Marina-75 veneessä urakan voi pätkäistä kahdeksi, köli erottaa puoliskot senverran hyvin.  Minä pätkäisin vielä tämänkin urakan kahtia, viidennnen laudan kohdalta.. maalaan vain alaosan ja kölin.  Ylälaudat ja vasen puoli saa sovinnolla jäädä ensi syksyksi ja kevääksi.  Parempi tehdä se, mihin voimat ja taidot riittävät, kuin yritellä kohtuuttomia.
     Hommahan nimittäin kannattaa aloittaa jo syksyllä, raaputtamalla vaikkapa myrkkymaalit pois.  Pohjamaalejahan, primeriä, taitaa olla kaksi eriväristä kerrosta, punertava ja ruskea, lienevätkö ne paksuudeltaan 0.4 mm...?   Maalinpoisto tehdään Scraballa, taltalla, sitten hiomalla 60, ja 240 hiomapaperilla ja lopuksi vesihiomapaåerilla.  Gelgoatia ei saa vahingoittaa.  Kaikkinensa tämä työ on sellainen, että minun (tai jonkun osaavamman) pitäisi kirjoittaa ohje aiheesta.
     Muutama vioittunut kohta korjataan Gelgoat fillerillä.

Koska teen nykyisin lähes 10 tuntista työpäivää tietsikalla, on minulla jäänyt venehommiin vain 4-6 tuntia päivässä.  Kädetkään eivät kramppaamatta kestä kuin 3-4 tuntia tuota puhdistustyötä.
Vesillelaskupäivät ovat minulta lipsuneet ohi kerta toisensa jälkeen; teen seurakohtaista ennätystä ilmoittautumalla mahdollisimman moneen vesillelaskuun ja sitten perumalla.
     Sain lakkaukset aika hyvään malliin 2-3 viikkoa sitten mutta sen jälkeen ilma muuttui vihmovan kylmäksi.  Itätuulta on ollut viikko yhtämittaa, tuulta 8-11 metriä.  Siinä hiominen on muuttunut mahdottomaksi, kun en saa aitaan tuulensuojaa.

     Mutta työtä siis syntyy, ei mitenkään hammasta purren eikä raskaassa mielessä.. sellaisella hiljaisella sinnikkyydellä.. mitäpä tässä, kun joudun kuitenkin olemaan kaupungissa niin annetaan mennä päivä kerrallaan.  Joka päivä oppii jotakin uutta ja tämäkin homma on osattava ja niksit tunnettava.  Monelta ihmiseltä olen saanut hyviä vinkkkejä.  Emilia-purjevene kunnosti pohjaansa ja sieltä tuli parhaat neuvot sekä hyvä esimerkki.
     Sitäpaitsi merille, tai edes laituriin, ei ole näillä tuulilla ja ilmoilla ole minkäänlaista kiirettä.  Rannalla menee välillä jutellessakin ihmisten kanssa pitkään.  Myös syksystä voisin lyhentää tätä kautta ja aloittaa sen rapsuttamisen taas hyvissä ajoin...

     Kesästä ennustan pilvistä ja sateista.. Kosteutta on nyt maailman ilmoissa riittävästi, kun olemme tyhmyyksissämme sulattaneet jäätiköt.  Kaunissaaressa on talvisen koillismyrskyn aikana kaatunut 100 isoa puuta, sataman vuosimaksu on noussut 140 €uroon.  Venekerhon mökille saareen on tullut sähköt ja eilen sinne vietiin jääkaappeja ja liesi.  Valot siis kohta loistavat mökissä saunassa, poluilla ja laiturilla.  Hepsheijaa!   Kaunissaari toivottavasti säästyy sähköltä.

    Ja muista kuulumisista:  DartLang ohjelmointikielen 1.0 versio tulee joskus kesällä ja se on suurin intohimoni nykyisin:  http://www.dartlang.org/    http://www.dartlang.org/tools/editor/
Jos teillä on nörttejä tuttavapiirissä, niin suuositelkaa.  Verkko-ohjelmoinnista saavat hyvän ammatin tai harrasteen.  Täällä on tulevaisuus.

     Ja ostin Nexus 7 laitteen, (ei 3G:tä)  WiFi-yhteydellä, 270 €.  Todella hauska peli.. sitäkin voin suositella.  Minulle se on tarpeen, koska luen valtavasti, ja kännykästä lukeminen alkaa olla turmioksi silmille.  Tämä laite on 12 x 20 cm. Ja muodoltaan niin liukas, että se todennnäköisesti putoaa asfalttiin tai mereen jos en hanki sille kunnon koteloa...

     Tätä kirjoittaessa vetelen kaffetta naamaan, kananmunan ja paisto-makkaran kera, ulkona +11, harmaata, mutta tuulta vain 3 m itää.  Ja IP saadaan aurinkoakin.  Konetusta vielä tunti, sitten rantaan...  hohhoijaa.. ah tätä kevään onnea  :)
     Ja eipäs lipsahtanut ihan kuukautta edellisestä blogikirjoituksesta.

Veneen kevätremontti: Ota rennosti ja säästä paniikki viime hetkeen..

Se on nyt ollut sellaista hiljaista nyreksimistä.. olen saanut aikaan paljon vähemmän, kuin mitä etukäteen kuvittelin..  Työ ei ole oikein maistanut, kun perusasiat eivät ole olleet kunnossa, ja aluksi oli lunta ja kosteutta liikaa..
     Rakensin oikealle kyljelle käyntisillan, mistä pääsen parraslistaa työstämään ja veneen perään isosn työtason, mistä pystyn paapuurin puoleista reunalistaa ja kaidetta työstämään.  Sitten se on ollut lakanpoistoa, hiomista ja lämpöpuhallista.
      Kun joka päivä tekee vähän niin saa viikossa paljon aikaan.. kuuli sivusta..    Kuunneltavaa on paljon, sillä kerhomökki on lähellä ja pressun alle kantautuvat kaikki ohikulkijoiden äänet.

     En ole tehnyt mitään työlistaa, enkä aikataulua..  Matkalla en edes mieti, mihin työhön kunakin päivänä tarttuu..  se näyttää olevan aika sattumanvaraista.  Lämpötila pressun alla on kohonnut jo 11 asteeseen, että sen puolesta lakkauskin olisi ollut mahdollista.
     Pohjan rapsutus kaksi tuntia kerrallaan on lievästi rankkaa, kättä joutuu käyttämään rysty puolelta.  Mutta se siis tehdään irvistelemättä.. seuraavana päivänä sen kropassaan tuntee.  Vielä en ole mukautunut työn rytmiin, vaikka olen varmaan 12 päivää a' 2-4 tuntia puuhaillut.  Remontin loppu puolella olen varmaan aika hyvässä fyysisessä kunnossa.  Se, että käytän ravintona aika paljon rasvaa ja sokeria, tekee välillä olon aika tokkuraiseksi.. Mutta energiaa tarvitsee.

     Siis perusasioiden laittaminen kuntoon, kiireettömyys ja hiljaiselo ovat nyt teemoina.  Sitä sen pitäisi sitten vesilläkin olla.  Silloin asiat ovat mallillaan.
     Jäähyhmää lahden pohjukassa on vielä hiukan, vesillä alta 30 venettä, yksi masto pystyssä eikä Ramsinsalmesta ole vielä yksikään vene mennyt.  Puotilan suuntaan jää taitaa olla paksumpaa.  Vartiosaaren pohjoispuolisesta pikkusaaresta kävelivät mantereelle vielä noin viikko sitten.  Seuraavana päivänä tekivät saman matkan jo veneellä... On se vaan komeata.

     Tänään edessä käynti lautakaupassa, jahka Ubuntu  13.04 on päivittynyt HP:lle.
.

Kevään pikamuonaa tietotekniikkaa harrastavalle telakkaduunarille.

Taas on tulossa se kuukausi, jonka tahtoisi olevan tuplasti pidempi; pitäisi ehtiä lukemaan kaikki verkosta tuleva materiaali ja myös tekemään veneen kevätkunnostus;  Sehän onnistuu, kun syödään vain mättöruokaa.. sellaista joka valmistuu nopeasti ja jonka voi kauhoa suuhunsa uutisia lukiessaan.
     Käytetään kertakäyttöisiä astioita, Valmistamiseen alumiinifolioita, juomana paljon kotikaljaa, piimää ja tiivistemehua.  Leivän teko vie liikaa aikaa, pannulla tai kerhomökin mikrossa voi lämmittää jotakin.  Ruuat ostetaan kaupasta ohijuostessa, mätetään reppuun ja veneellä muovilaatikkoon.  Vettä termospullossa...
     Menuvaihtoehtoja on useita.. kaikki ne muodostuvat sattumanvaraisesti viiden minuutin pikajuoksulla kaupan tiskien kautta, tai kirjoittamalla ne vartissa tähän blogitekstiin:

Menu 1. Nakkikioski.   Kaalipurjo-salaatti, lihapiirakat, nakit, Kartanon salaatinkastike, jugurtti, margariini ja maksalaatikko.      Kotona Puuro, illalla hernekeitto parsalla, porkkanalla ja makkaralla.

Menu 2. välimerellinen:   Pizzaa, joku salaattirasia, feta-juustoa, pepperoni, oliivit.

Menu 3. Isoäidiltä;    Kananpyörykät & kermaperunalaatikko. Sämpylöitä, kallkunaleike.
Kotona:   Äääh.. ei oo mitään, pitää käväistä kaupassa.

Menu 4. Ääh nyt jotain vaihtelua hei!!   Kaalilaatikko, margariinia hilloa,

Menu 5. Pakollinen kala..   Tonnikalapurkit, Feta-salaatti  Karjalanpiirakat...
Käväisen kotimatkalla Kurvissa pizzalla..  Yksi iso olut.  Ja hups.. toinenkin... ja...

Menu 6.  Äääh.kiire! Kiire!   Nuudeli - lihapullasäilyke mössönä kattilassa.
Kotona iso savusiika..  tietsikan näppis sotkeutuu rasvajälkiin.. :(

Menut 7-9. Rantakaiteella istuen: Makkarasoppa termospullosta.  Isoon kattilaan tehty valtavan iso sipulinen makkarasoppa.. viikon melkein ainoa itse tehty ruoka.  Riittää kolmeksi päiväksi.

Menu 10.  Kaalikääryleet ja perunat? mikrossa.   Illalla Stroganoff & Muussi.
Ruuan pitää olla nyt vahvaa; ryynimakkaroita, jauhelihaa, stroganoffia...
Karjalanpiirakoita täytyy saada lisää, ja leikkeitä päälle...

Menu 11. Gourmet :)   Kana-riisi ateria, valmisruokaa..  Hilloa ja pieniä lihapiirakoita.
Äääh, tylsää muonaa, bussi-metrolla Kurviin syömään kunnollista ruokaa Kinaporin PK.

Menu 12.  Viikon supermättö:  Lihapiirakat joiden sisään survotaan nakinpaloja ja kurkku-sipulisosetta.  Runsaasti salaattikastiketta.  Jokainen lipulla pakattu muovipussiin.. kauhea sotku tulossa...   Vielä silakkalaatikkoa.

Ja sitten sama uudestaan.. sattumanvaraisesti vaihdellen... Nakit ja ranskalaiset olis kiva... Kebab riisillä ja ranskalaisilla.. ahh ne herkulliset vihannekset...

Tuore-ruokana aina:  tomaattia, purjoa, kurkkua, jäävuorisalaattia.. tupla-annokset.

Ehdottomasti vältettäviä!!  Tiskaaminen, so. astioiden sotkeminen.  Ruokaan katsominen; silmät tietsikassa, poika!!  Ruuan valmistus.. Täysin turha välivaihe.   Keskustelu perheenjäsenten kanssa.. hyvin rajoitettua;   Yrhm!!  Yyyhhh.   ääähhr..  Roskat? Miks just nyt?   Siivous?  Taasko??

Sovelias astia; soikea lautanen josta voi haarukalla kauhoa palat suuhunsa, ja sopivaa luettavaa:  Dart ohjelmoinnin viimeisimpiä video-vinkkejä:  http://www.dartlang.org/dart-tips/
Vau, tämä on kultaista ja juhlavaa aikaa!!   Nyt mennään lujaa.. :)

Periaate varmaan kävi selväksi: Jääkaapissa yksi täysi hylly mättöruokaa, siiitä otetaan reppuun.  Kaupassa käydessä ostetaan kaikkea mahdollista niin paljon kuin vain jaksaa kantaa.. Joka lajin laatikkoa ja valmis-salaattia yms.  Valmistus mikro-uunissa kerhomökillä aiheuttaa kiusallisen 5 min. viivästyksen... :)    Jossain vaiheessa otan veneellä kättöön pienen kaasupullon...

Ai niin.. ja kävimme eilen, 3.4.  rannalla.. lapioin tutun istumapaikan vapaaksi lumesta ohikulkijoita varten, siell nyt kelpaa istua kaiteella ilman että peppu kastuu.. jäälakeutta katsomassa.  Kaveri teki pienen puron, josta kerhomökin edestä sulamisvedet pääsevät valumaan mereen...  Se on kevättä.
.

Akkujen latausta, lumien putsausta ja oleskelua rannalla

6.2. Keskiviikkona kävin rannalla, akkujen latausta, lumien putsaus pressulta ja ukkojen kanssa hauskaa turisemista vartiokopissa.  Näitä käyntejä opn nyt hieman jälkeenpäin vaikea kartoittaa: Saunalahden ADSL kaapeliverkko on tavattoman hidas, pääsee välillä kolmasosaan nettitikun nopeudesta, valitin siitä kymmenisen päivää sitten, mutta mitään ei ole tapahtunut, tilanne ollut jo pari kuukautta, mutta ei kertakaikkiaan jaksa rähjätä sen kanssa.. toisessa koneessa on nettitikku, ja käytettävissä vielä TV-kaapelien kautta tuleva DNA-Welho-Elämä-Vaikeaa-Yhteys.. Kulut meillä taitaa olla jo 45 € kuussa, mikä on kolminkertainen verrattuna 3 vuoden takaiseen aloitukseen.
     Kännykässä on nyt joku säätö päällä, se ei lähetä kuvia suoraan verkkoon, tuosta 6.2. käynnistä minulla on näkyvissä nyt vain yksi kuva... Yritä siinä siten kirjoittaa tekemisistä... Olen renkannut kännykän valikoita.. kun otin kerran sen suoran lähettämisen pois, niin heti tuli ongelmia.       Jotkut voivat pelästyäkin tätä suoraa lähettämistä suljettuun verkko-albumiin, mutta on se vaan kätevä.
     No.. siis akut sain ladattua, lunta paljon, oikeaa talven tuntua, rannalla pääsi liikkumaan hyvin ja ukot olivat juttutuulella.  Ja yritän tehdä listaa, mitä kaikkea voisi etukäteen tehdä veneen kevätkunnostuksen valmistelemiseksi, mutta ei vaan millään tule mieleen...   Kyllä sitten keväällä huomaa, että:   "tuonkin olisi voinut tehdä etukäteen..".

     20.2. keskiviikkona.  Näytän käyneen myös rannassa... 12.30 otin tutun suokuvan, lumista oli, ja 16.20 otin laiturin päästä kuvia...  Neljä tuntia terveellistä ulkoilu-aikaa siis ja hermolepoa.

Lunta pressun päällä vain vähän, mutta edestä vasemmalta lumikasat painoivat pressun alalievettä pahasti.. siinä piti oikein lapiolla tehdä töitä... Alempana lumi oli pahasti paakkuuntunutta ja hieman mietin, kun siinä veneen rungon vieressä seisoin.. jos tuosta kasat vierisivät jalan päälle..  No sain lumia työnnettyä sivummalle..  Ensi talvena pitää jollakin kepillä tukea pressun reunaa 30 cm ylemmäksi... kurkihirttä on paljon hankalampi kohottaa.
     Latasin akkua... kai ainakin 3.sta. Mittari oli mukana, kunnossa näyttivät olevan eikä hiirenloukuissakaan ollut kävijöitä. Veneiden välissä kävely oli hieman seikkailullista, korkea kinos välillä upotti ja sortui.
     Kopissa kävin istumassa ja juttelemassa äijien kanssa ja siellä kuulin suru-uutisen: Jette, kaunis sinisävyinen iso troolari oli uponnut laituriinsa Herttoniemeen... ilman glygolia ollut merivesiputki oli kai haljennut uusien omistajien huolimattomuuden tähden. Siinä se makaa jäissä, keula ja koppi ovat vielä pinnalla, Nostamaan päästään kai pussien avulla joskus pääsiäisen kieppeillä kun naapuriveneet ovat poissa.   Tulivat siinä muutkin rannan ja venekerhon asiat perättyä, tietotekniikan ihmeet juteltua ja tavattua tuttuja joita ei ollut kuukausiin nähnyt.
     Uusittu T-laituri oli jo saanut aisat.. loppupäähän tulee tolpat.  Ranta näytti olevan hyvässä kunnossa, valmistautumassa kevääseen.  Venekerho oli valinnut uuden saari-isännän.

     Tätä nyt kirjoittaessani 4.3 on taas lunta tullut.. pitäisi mennä pistäytymään...

Telakalla käyntejä Joulu- tammikuussa ja akkujen latausta.

Tarkastan Google+ kansiooni automaatttisesti lähetetyistä kuvista, koska oikein olenkaan käynyt rannalla..  ja näinhän se on mennyt.

10 Joulukuuta edellinen käynti, silloin oli aika lumista, 4 kuvaa, kännykkäkameralla kaikki.

17. Joulukuuta maanantai: Kanavassa oli hieman sulaa, toisen Marina-75 veneen pressu oli pudonnut pois, lunta sivukannella, hieman surullista, mutta omistaja oli sitten pian korjannut sen.
Kävelyä, ei akkujen latausta siinä kiireessä.  Ranta on aika hyvin putsattu että autoillakin pääsee liikkumaan.

26. Joulukuuta keskiviikko: 7 kuvaa kännykällä; lunta aika paljon, oman veneen pressulla idänpuolella oli tuuli kerryttänyt raskaat paakut, poistin ne ja pienensin hankia ympärillä.

14. Tammikuuta maanantaina 13 kuvaa:  4 tuntia, viritin muistaakseni toisen sähköjohdon 12 metrin päähän sähkökaapille, varovasti sai kävellä aidan viertä veneiden keulojen editse.  5 venettä taitaa siinä välissä olla...   Sain 1 ja 2 akkua ladattua, ne olivatkin yllättävän hyvässä kunnossa.  Pakkanen taisi olla jotakin 6 astetta.  3-akku olisi kaikkein eniten tarvinnut latausta, mutta sen latasin viimeiseksi. Kun sitten palasin katsomaan tunnin päästä, niin lataus olikin pudonnut 1.8 Ah:sta nollaan..   Häh ja no voi...?   Oliko se ladannut ollenkaan.   Vihreätä akun tarkistusluukku kuitenkin näytti koko ajan...

      Veneessä oli koko ajan mukava olla pressun alla.. tunnelmallista.  Istuin siellä välillä mitään tekemättä, ajatuksia tyhjentäen ja tilanteesta nauttien.  Tämä on minulle erittäin tärkeä olotila, ilman tätä elämä olisi aika vaikeata.  Tämähän on toinen ja kolmas koti.  3 hiirenloukkua on ollut pyynnissä mutta ihan tyhjinä ne aina on.  Ehkä se on sattumaa tai sen ansiota, että vältän visusti syömästä eväitä veneessä enkä jätä sinne mitään hiiriä kiinnostavaa.  Lumien pudottelussa oli tietenkin oma hommansa, pressu oli painunut hieman vaarallisesti.  Minullahan ei tänä vuonna ole poikkilautoja kurkihirren ja laitojen välissä.

     Kävelyä rannalla, lepoa vartiokopissa, lukemista ja eväät termospullosta.  Terveyttä, virkistystä, juttelua satunnaisten kävijöiden kanssa.. sitä se. Liikuntaviraston väki hoiteli ponttoonilaituria joka oli kai taas saanut vettä sisäänsä ja joku eksynyt turisti kyseli siis kuukausi aiemmin pudottamaansa avain..
     Hieman hämäävä tuntu:  jonnekin minä jo kirjoitin tästäkin jutusta...

Tiistaina 22.1.2013  telakalla venettä hoivaamassa.  3.5 tuntia rannassa.  18 kuvaa kännykällä.
Sähkön toimivuus on aina kriittinen kysymys: siinä on monta pullonkaulaa ja vikamahdollisuutta.  Jos siinä on vikaa, niin pitää ryhtyä monimutkaisiin korjaustoimiin pakkasessa.  Nyt akut lähtivät hienosti lataukseen: olin tuonut autosta toisen laturin, joten sain kaikkiin kolmeen akkuun latinkia samaan aikaan.  Hieman irtolunta pressuilla, nyt en lähtenyt edes kahlailemaan veneen kyljille.
     Eväinä vartiokopissa termoksesta vettä ja kuppiin murukahvia ja ruuaksi tukevia voileipiä ja pikapuuroa.  Margariinia piti olla mukana mutta unohtui.. se olisi sellaista pakkasmuonaa..

     Luin myös hienoa kirjaa:  Snadi Blosis.  Meripelastusseuran historia. Hyviä tarinoitakin. Ja ainahan rannassa käydessä selaan verkkoa puhelimella tunnin verran.  Tietokonekin oli tällä kertaa mukana. Vene on kannelta ja sisältä aika siistissä kunnossa, romua ei ole oikeastaan lainkaan.  Otsalamppu minun pitäisi aina ottaa mukaan, onneksi veneessä oli nyt pieni taskulamppu, jonka valossa sain akkujen latausjohdot pääkytkimeen kiinni.  Hieman kävelyä rannalla ja uusitun T-laiturin kärkeen.
      Kolmelta kotiin lähtiessä taivas oli tunnelmallisen sininen, rannan lumiset veneet pohja ylös siinä kevättä odottamassa.  Tässä nämä kiireiset terveiset.  Minulla on ajatuksissa ryhtyä puuhaamaan sitä: "100 asiaa, joiden tekeminen nyt, helpottaa ratkaisevasti kevätkunnostusta".  Ans kattoo.
      Luppoajan kultaiset hetket ovat myös tärkeitä.
.

Lumien pudotus pressun päältä, joskus hieman vaarallista

Maanantaina rannalla ihailin jäätynyttä ulappaa ja autioita laitureita, aikani..  Kunnes vilkaisin omaa venettä ja kauhistuin; iso lumipaakku oli painanut pressun kuopalle, ja oliko jopa kurkihirsi taipunut..?  Kiirehdin veneelle, kömmin pelonsekaisin tuntein pressun alle, ja tosiaan, kuopalla oli ja pahasti; kahden viikon takaiset lumituiskut olisi pitänyt jo aikaisemmin putsata.  Näin maalla elävät pian viisaasti todistelisivatkin.  Lumipaakku nojasi osin tukevastin keulan hyttikattoon.

     Styyrpuurin puolella lunta ei ollut lainkaan, ja sitä kautta keulaan.  Siellä tönin, nuijin, ängin ja lopulta nyrkkeilin pressun takana olevaa lumikertymää.. tuloksetta.  Hieman siitä väheni, mutta pressun repeäminen oli uhkaamassa.  Hain kerhon kopista pitkän keksin ja sillä raaputin lunta.  Sitten välillä sisältä taas.  Nyrkkeilyä.  Välillä ängelsin itseni lumipaakun ja kansirakenteen väliin ja selälläni tönin paakkua.
     Ja minä olin oikeastaan tullut rannalle hieman aristavaa selkääni parantelemaan... Mietin tietenkin useaan otteeseen, miten käy, jos pressu romahtaa, kun olen sen sisällä..  Soita siinä sitten kännykällä apua..  Kurkihirsi oli kestänyt hyvin, ulkoa oli vain tullut vaikutelma taipumisesta.

     Lopulta parhaaksi keinoksi osoittautui kanootin mela, jolla ulkoa sai pienen paakun kerrallaan pudotettua.  Veneen vierellä pystyi hyvin seisomaan, oli siinä senverran korkea kinos.  Ja lopulta homma oli tehty.  Pääsin nautiskelemaan hetken avotilassa istuen.  Pakkasta oli kai viitisen astetta vaan.

     Kävelin rannat ja laiturit, kaunista, talvista.  Istuin kerhomökissä lukemassa.  Erään kerholaisen tapasin rannalla, asiantynkääkin oli.  Muutaman kuvan, huonon sellaisen sain kännykällä.  Katselin miten muiden telakoinnit olivat kestäneet nuo kovat itätuulet.. 19 m.   Pieni oja ihan telakan kyljessä oli vielä sulana.  Sorsia ei täällä näkynyt.
     Tämäpä tässä, kotiin ja odottelemaan seuraavaa lumisadetta.  Ja kuulemaan ne maalla olevien viisaat mietteet lumen pudotuksen tärkeydestä ja ajoituksesta. Ja olipa taas reipas retki.
.