Vene saaria kiertää, maisemaa vaihtaa, tuulta etsii, myrskyjä kaihtaa. Kitaran soitossa elämän ilo, ulapan kimmellys, auringon kilo.
Syksyn kylmässä usva ja pimeä, saaret ja rannat, vailla nimeä. Satamaa etsit kuin äitisi kohtua, himmeän lyhdyn valo tuo lohtua ...

tiistai 21. syyskuuta 2010

Kaunissaaren eteläinen keittokatos; kulkurin koti ja keittiö


Täällä, suojaisen lahden rannalla, vahvojen mäntyjen alla istutaan tuulelta suojassa ja nuotion lämmöstä nauttien.  Ja iso, musta kahvipannu on tarjonnut monet teet ja kahvit.  Puita on aina valmiiksi pilkottuna ja jokainen kävijä pilkkoo lisää sen, minkä on polttanutkin.  Nyt joku oli jättänyt huopia, nostin ne kuivumaan katto-orsiin.   Tulta en itse tällä kertaa tarvinnut.  Mutta on tämä hieno paikka.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

kiruta tähä eres vähä...