Vene saaria kiertää, maisemaa vaihtaa, tuulta etsii, myrskyjä kaihtaa. Kitaran soitossa elämän ilo, ulapan kimmellys, auringon kilo.
Syksyn kylmässä usva ja pimeä, saaret ja rannat, vailla nimeä. Satamaa etsit kuin äitisi kohtua, himmeän lyhdyn valo tuo lohtua ...

maanantai 18. heinäkuuta 2011

Virojoella

Myötäisessä Virolahtea, rajamerkkien tuntumassa.  Sitten kapea, kaislikkoinen joki.  Olimme ainoat veneet vieraspaikoilla.  Illalla juhlintaa, aamulla hiljaista.


Lähettänyt klo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

kiruta tähä eres vähä...

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)