Hyvin on pressu kestänyt kovatkin tuulet, joita on osunut loppuvuoteen nyt poikkeuksellisen monta. Vene on vielä kyljittäin itään, joten se on paljon suojattomampi kuin aikaisemmin. Nyt kun olen jättänyt laudoituksen pois, niin pressu on hieman löysemmällä. Lumikuormaa kun ei ole ollut, niin ei ole tarvinnut käydä tiputtelemassa. Se saattaa joskus näinkin jyrkällä rakennelmalla olla tarpeellista. Nyttemmin olen saanut pari pienvenettä siihen aivan perän taakse, joten kulkeminen lumien aikaan voi olla vaikeata. Kaikki on siis kutakuinkin kunnossa, vaikkakin vähän nopeasti viritettyä. Ja olen käynyt lähes joka viikko paikalla. Kamerani oli 19 pv kateissa, joten joka käynniltä ei kuvia ole. Mietin edelleen, miten saisin blogin lukijoille kätevästi lähetettyä jonkin linkin kuviin...
Ostoksia olin tekemässä Herttoniemessä Walticilla; kuivapallo, reiviseisinkejä ja messinkinen liukusalpa hytin oveen. Entinen salpa oli sellainen, että tuuli saattoi kolkutella sen auki. Pidinkin kuminauhaviritystä siinä varmistuksena. Windowsin, eikun Windexin pohjukkeen saatan myös saada, jos otan mallin mukaan... Herttoniemi, Kivinokka ja muut rannat olen kiertänyt nyt syksyllä moneen kertaan; mukava katsella muiden veneilijöiden touhuja. Nyt viimeksi seurasin Kivinokassa kalastajien touhuja; Kuhaa uistelivat. Siellä rannassa oli myös useita uponneita, ehkä hieman vaurioituneita pienveneitä. Väsymys ja vanhuus se kai pistää ihmiset hylkäämään rakkaan kulkuvälineensä. Monet ulkomaalaisperäiset suomalaiset ymmärtävät peri-suomalaisia paremmin luonto-arvot ja heitä näkyykin kalastamassa paljon.
Muutoksia rannalla; kävelytien muutos ja uusi silta Marjaniemen suunnasta tulevaan puroon. Silkkiuikkujen pesimä-kaislikosta on nipsaistu kymmenisen metriä pois. Pientä uimarantaa ja tasoitusta siihen lähelle on tulossa. Uimalaituri voisi olla hyvä idea sinne. Ja rannalla käydessään aina tapaa tuttuja, viimeksi viikko sitten taisi olla vielä parikymmentä pienvenettä laitureissa. Trailerit ovat ahkerasti käytössä luiskalla, siinä on moneen otteeseen renkaat hieman sutineet...
Tunnelmat ovat vähän kaksinaiset, jopa moninaiset; Outoa ilmaa, kiirettä tietokone- ja verkkomaailmassa, pikaisia piipahduksia maalla ja eräkämpillä. Veneen hyväksi valmistaudun kuitenkin vakaasti ja varmasti (taas kerran) tekemään talven aikana monenlaista pientä parannusta. Ööö nyt syksyllä olisi kyllä pitänyt mustat raidat kyljistä putsata... unohtui tai oli hankalat kelit.
Ja valokuvia järjestelen ja teen jonkinlaista esittelykansiota. Projektina on myös tehdä joistakin kuvista sellaisia hienoja piirrosmaisia somisteita näihin blogiteksteihin. Tällaisena nämä ovat vähän pölkkymäisiä, karkottavat lukijoita. Mutta sehän on tarkoituskin. Seuraavaksi blogitekstiksi suunnittelen; Onko romantiikka katoamassa venerannoista asfaltoinnin ja muun teknistymisen myötä?
No joo... Ei näihin muoviveneisiin oikein tunnarvoa tule silleen kuin puupaatteihin, mutta helpommalla hoidolla niiden kanssa pääsee.
VastaaPoista