Vene saaria kiertää, maisemaa vaihtaa, tuulta etsii, myrskyjä kaihtaa. Kitaran soitossa elämän ilo, ulapan kimmellys, auringon kilo.
Syksyn kylmässä usva ja pimeä, saaret ja rannat, vailla nimeä. Satamaa etsit kuin äitisi kohtua, himmeän lyhdyn valo tuo lohtua ...

keskiviikko 24. marraskuuta 2010

Veneilijän hengitysongelmat ilmaantuvat syksyllä kerrostalossa.

http://leelia.vuodatus.net/blog/2569688/208-elaman-resepti/    PAKINAPERJANTAIN HAASTE

Viime vuonna koin veneilykauden päätteeksi todella pahoja hengitysongelmia, kurkku kuivui ja tuntui tukehtuvansa.  Ongelmat alkoivat noin pari viikkoa siitä kun pressut olivat veneen päällä.  Niihin aikoihin joku tunnettu laulaja peruutti keikkansa terveyssyistä.  Minulla ongelma paheni nopeasti niin, että aloin ymmärtämään mistä kurkunpääsyövässä tai vastaavissa on kyse.

Pienen kosteutuspyyhkeen pitäminen makkarissa auttoi.  Lopullisen avun sai vasta lumien tultua kun siirryin ulkoilijaksi.  2-6 tuntia päivittäistä ulkonaoloa auttoi ja kukisti parissa viikossa lopullisesti taudin.

Reipas kahden tunnin ulkolenkki auttoi ennen todella nopeasti unettomuuteenkin. (Nyt ei toimi, kun sitä säntäisi vaan innoissaan tietokoneelle ja verkkoon).

Syksyisin osaan nyt jo olla varuillaan näiden oireiden kanssa.  Pientä kröhimistä tahtoo aina olla.  Heinäkuussa hankittu nettiyhteys pitää sisätiloissa hiukan tiiviimmin, ja toistaiseksi se pysyy siedettävissä rajoissa.  Laiskuuttaan sitä sisällä makoo....

Ja kuuluu reseptiin muutakin;  iso lautasellinen salaattia, Ainakin yksi kunnon ateria, ja iltasella pari lasillista vettä.  Ja ihminen, jonka kanssa jakaa elämän.   Lohduksi vielä parit kupilliset kahvia ja sielulle ravinnoksi kymmenittäin hienoja blogeja.



1 kommentti:

  1. Mukava, että olet osallistunut pakinaperjantaihin.

    Peikko luulee, että tuossa taisi olla kysymys silkasta veneilymättömyysahdistuksesta. Tosin voihan sitä kurkku tulla kipeäksi mutenkin :)

    VastaaPoista

kiruta tähä eres vähä...