Vene saaria kiertää, maisemaa vaihtaa, tuulta etsii, myrskyjä kaihtaa. Kitaran soitossa elämän ilo, ulapan kimmellys, auringon kilo.
Syksyn kylmässä usva ja pimeä, saaret ja rannat, vailla nimeä. Satamaa etsit kuin äitisi kohtua, himmeän lyhdyn valo tuo lohtua ...

keskiviikko 27. huhtikuuta 2011

Laiturit täyttyvät veneistä, viidessä päivässä jo 25 venettä vesille. Lahden jäät ovat jo sulaneet kokonaan.



























Olin viisi päivää mökillä ja sinä aikana viimeisetkin höttöjäät ovat häipyneet lahdelta.  Hieman jäi harmittamaan, että tämä vaihe jäi näkemättä.  Siitä olisi varmaan saanut myös hienoja kuvia.  Ja tunnelma; se kun ensimmäiset veneet kohtaavat veden.  Kävellä laiturilla ja nähdä kaikki tämä. Mutta se nyt siis jäi kokematta. Kevätpäiviä kun on rajoitettu lukumäärä tänäkin vuonna.
Oma kerhomme laski viitisen isompaa venettä vesille, ne ovat kylkikiinnityksessä tuossa toisessa laiturissa.  Pienveneitä on laskettu traileriluiskaa myöten ja varmaan muutkin venekerhot ovat suorittaneet laskuja.
Viikonlopulla varmaan oli siis kova tohina, vaikka olikin pääsiäinen, näin arkena oli nyt hiljaisempaa.

Löysin syyn sähkö-ongelmiini, kolminapaisesta tepselistä oli yksi johto irti, katkennut.  Siellä se vika on aina ennenkin ollut ja se kohta on ilmeisesti syytä joka vuosi huoltaa, vaikka ei rikki olisikaan.  Johtojen lyhentäminen sentillä säästää vuoden mittaan monelta riesalta.  Olen myös löytänyt veneestä talven mittaan hartaasti kaipaamani mustan tuulitakin ja syystelekoinnissa kaipaamani hyvän 5mm narun.  Ja lumet telakka-alueelta ovat lähes kaikki poissa ja maa kuivunut.  Pressun alla on ajoittain jopa liiankin kuumaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

kiruta tähä eres vähä...