Kuka hassu haluaa laskea puuveneen vesille toukokuun alussa?

Tiistaina klo 10 rannalla oli jo tuuli nousemassa, varoitus oli SL It-Ko 11.  Meri oli epäystävällisen oloinen ja oloni rannalla kolkko; kestää hieman, ennenkuin taas mukaudun näihin merituulten rytmiin.   Viisi astetta näytti mittari, eikä se koko päivänä kohonnut seitsemää korkeammalle.  Hyvästi siis lakkaukset tältä päivältä.  50%sta sentään vetelin muutamiin kohtiin.  Minulla on näköjään luja luottamus siihen, että minun ei tarvitse tehdä mitään veneen peräpuulle.  Sen vedenalaisen osan olen putsannut 12 kertaa aina keväisin ja nyt sitten se olisi alkanut pitämään...  Ans kattoo...
     Puhdistin ja hioin veneen sivulistat ja suojasin potkurin ja sinkin huomista pohjan maalausta silmälläpitäen.  Laskin työlistaan 3.5 tuntia, joka oli ehkä hieman yläkänttiin.  Satamassa oli, jos mahdollista, niin vieläkin hiljaisempaa kuin eilen.  Pari kalastajaporukkaa oli liikkeellä.  4.5 tuntia riitti minulle, pitää kiirehtiä illan soittoharjoituksiin.  Yksi sähköjohto on näköjään taas tepselipuolelta rikki, virittelin muita vähän pidemmälle.  Latasin 3-akkua tunnin verran.  Vaihdoin tinnerit pensselipurkkiin ettei se jumahtaisi umpeen.
     Tapasin pari vuotta sitten veneen edellisen omistajan ja hän kyseli, miten vene pärjää.  Minun olisi pitänyt vastata, että joka vuosi jättää jälkensä siihen ja minä yritän parhaani mukaan korjata niitä.  Nyt minä ehdin miettiä, että kuinka tässä käy; huononeeko veneen tilanne tänä vuonna?  Ja väsynkö minä tässä touhussa, käykö liian rankaksi.  Haluaisinko minä kenties olla jossakin muualla?  Istumassa ja laiskottelemassa?
En halua.  Kyllä minä tämän haluan tehdä joka kevät.  Ja haluan koittaa itseäni tätä vastaan.  Haluan tehdä sen paremmin joka vuosi ja olla vahvempi ja osaavampi.  Tänä vuonna olen löytänyt tätä huolettomuutta. Vai onko se ehkä holtittomuutta?

R-laiturin ponttoonin nostoon oli nyt tullut ytyä, ja sieltähän se sitten nousikin.  Iltapäivällä siellä hitsattiin jo jotakin, mutta vielä ei sinne päässyt kävelemään.  Tolpat ovat vielä vinksityksin, mutta junttalautta tulee sitten jonakin kauniina päivänä häiritsemään minun rauhallista kesänviettoa.