Vene saaria kiertää, maisemaa vaihtaa, tuulta etsii, myrskyjä kaihtaa. Kitaran soitossa elämän ilo, ulapan kimmellys, auringon kilo.
Syksyn kylmässä usva ja pimeä, saaret ja rannat, vailla nimeä. Satamaa etsit kuin äitisi kohtua, himmeän lyhdyn valo tuo lohtua ...

maanantai 9. toukokuuta 2011

Veneellä siivousta, pientä kunnostusta ja vanha akku pois.

Selvittyäni autokatsastuksesta piti tietenkin mennä venerantaan.  Ilma oli tyyni, välillä melkeinpä kuuma.  Ja huomiseksi oli luvassa jo lähes hellettä!

Siivosin lokeroita märällä talouspaperilla, pölytin tuulessa kaiken mahdollisen ja ladoin tavaroita paikalleen.  Vene saattaa olla varsin pölyinen paikka, ja tämän asian kanssa kannattaa nähdä hieman vaivaa.  Ja tätä työtä tehdessä kannattaa myös huolehtia itsestään; siis aina välillä raikkaaseen merituuleen seisomaan.  Vein myös puolet patjoista, siis keulaan yhdelle ja salongin toiselle puolelle sellainen kahden istuttava palanen.  Keulan patjat ovat vain pussilakanan sisällä.  On se sentään edes meri-aiheisella kuviolla, mutta pitäisi niille ommella uudet ja kunnolliset päälliset.
     Kävin ostoksilla Roihuvuoressa, 8 talouspaperia ja erilaisia salaattipitoisia säilykkeitä ja purkkeja.  Sillä nyt on siirryttävä kesämuonaan, sellaiseen välimerelliseen ruokavalioon.  Löysin myös pienen, neliskulmaisen pullon Extra-Virgin oliiviöljyä.  Nimenomaan pienen pullon, sillä normaalikokoinen aiheuttaisi minulle ahdistusta.  Se nimittäin vie liikaa tilaa!
     Kiinnitin pelastusrenkaan telineen, enkä pudottanut yhtään osaa mereen.  Yritin puhelimen netistä löytää Jäteakkujen vastaanoton, mutta en löytänyt ä-kirjainta puhelimesta.  Ruuaksi sain salaattia ja mehua.  Yksi nosturiauto oli laiturin keskeneräisessä päässä puuhaamassa jotakin ja lähtiessään se pölytti kauheasti.
      Junttalautta saapui paikalle ja ryhtyi oikomaan paaluja.  APU-2 lautta oli selkeästi tukevampi kuin aikaisempina vuosina.  Huomasin, että naapurikerhon kahdessa laiturissa ei ollut yhtään paalupaikkaa.  Meilläkin varmaan jo yli puolet on aisapaikkoja.   Ne taitavat tulla kaupungille halvemmaksi ja se systeemi jättää veneille enemmän kääntymistilaa väylällä.  Lyhensin yhtä kiinnitysköyttäni hieman, että pystyvät kiinnittämään veneeni tolppien korjaamisen jälkeen.
      Ja veneessä oli mukava tunnelma, juuri sellainen lämmin, veneelle tuoksuva kesä-idylli.
     Ei vettä eikä sähköä laiturilla, se on poikkeuksellista.  Kaupunki puuhailee jotakin asiassa.

Lopuksi nostin vanhentuneen 2-akun itse neulomallani kantohihnalla laiturille ja auton tavaratilaan.  Akku on vähän kenkku kannettava, mutta kun sen kietoo sanomalehteen ja kantaa tällai kainalossa, niin homma helpottuu kovasti. Mutta mistäs minä nyt uuden akun ostan, kun se mainio HessuMobiili meni ja poistui Puotinharjusta?  Pitää etsiä uusi hovihankkija

1 kommentti:

  1. Alkaa siellä jo veneilykausi poltteleen ja kelit myötäilevät ajatusta. Ä-kirjaimmen löydät naputelemalla A-kirjainta.

    VastaaPoista

kiruta tähä eres vähä...