Hyvin erikoinen ilmasto, ja meriveden pinta korkealla ja hieman venehuoltoa

Kävin tiistaina rannassa, ja todella yllätyin, kun kanava oli aivan täynnä vettä.  En ole koskaan nähnyt sitä tällaisena.  Läheiset suoalueet olivat myös tulvan vallassa.  Viiden vuoden takainen tulva oli vielä pahempi, nyt taisi merivesi olla vain +100cm.  Lämpötila oli jotakin +7, mikä on todella erikoista vuoden viimeisinä päivinä.  Nämä Dagmar-myrskyn liepeet tuntuivat täälläkin, kotipaikallamme kaatui kymmeniä isoja kuusia Vantaanjoen tuntumassa.  Täällä sataman ympäristössä en nähnyt kaatuneita puita, mutta puuskittainen tuuli tuntui välillä aika pahalta.  Lahti on tietenkin avoin vain itäänpäin, joten vedenpinta oli välillä aivan tyynikin.
     Ja auringossa oli jotakin kevään tuntua, etenkin kun se kiilteli rantamuurin reunan lätäköissä.

Sillä nyt oli meri työntynyt maalle.  Satama-allas oli ääriään myöten täynnä, meriveden pinta oli juuri rantamuurin yläosan tasassa, ja osin jopa sen ylikin.  Kanavansuun kummeli oli melkein saarrettuna, pieni lätäkkö oli muodostunut siihen, mutta pääsi sinne tennareilla.  Valokuvaajia oli paljon, mikä oli harvinaista.  Kun itse kuvaan niin paljon, niin olen aina ihmetellyt, miksi niin harvoin näkee veneilijöillä kameroita.  Veneiden nostossakin minä olen usein ainoa kuvaaja.
     Näin tuttuja ja osallistuin rantaparlamenttiin kerhotalon vieressä.  Sinne olisi merivedellä ollut vielä ehkä 30-40 cm kipuamista.   Itätuulella ei siinä olisi voinut tietenkään olla.  Traileriluiska oli kokonaan veden vallassa.  Teknistä henkilökuntaa oli parilla busterilla liikkeellä jonkun saaren huoltotöissä.  Jäistähän täällä ei ole tietoakaan.
     Oman R-laiturin käyntisilta oli kääntynyt sojottamaan yläviistoon samassa kulmassa, missä se tavallisesti on alaspäin.  Ponttoonilaiturien kettingit varmaan olivat tiukalla.  Pääsin laiturille kävelemään, mutta olin kyllä varuillani puuskittaisen tuulen varalta.  Olin valmiina heittäytymään mahalleni laiturille tarpeen vaatiessa, mutta eipä sitä tarvinnut.  Pienveneitä oli jäljellä muissa laitureissa ehkä viitisen.  Eräs sitkeä kalastaja omaa kuulemma sellaiset varusteeet ja tahdon, että käy merellä jäiden tuloon asti.  Ja hämmästelin minä merestä sojottavia 30 cm tolppia, joita kesällä kutsutaan veneiden kiinnityspaaluiksi.  Pari viikkoa sitten kuollut iso lokki oli edelleen laiturilla; Varikset Hohoi!
     Koko tässä satamassa kävelyssä oli sikäli merkillinen tuntu, kun talvi tosiaan voi tulla rajuna milloin vaan.  ja nyt ollaan myrskyn ja Joulun ajassa.  Ja ilma silti kuin keväällä!

     Pohjoispuolella, naapurikerhojen alueella rantamuuri on hieman alempana ja sinne oli muodostunut pieniä lätäköitä.  Kyse on vain ehkä 5 cm:stä, mutta Insinöörien laskuvirhe se silti on.  Onko vatupassi heilunut keväällä?  Häh?  Kaislikkoisen rannan takana oli meri laajentunut ulkoilutielle asti.  En käynyt siellä katsomassa tilannetta...  Olikohan se tie vielä ollut kuljettavissa...  Kyllä se ainakin alkuosaltaan oli auki.
     Minä siis kuvasin satamaa ja kevättä.  Ja laitoin kuvat talvikansioon, koko tämän keväisen kiillon ja auringon heijastuksen, jotka olivat nyt vanginneet sieluni niin voimakkasti.

     Kävin omalla veneellä, viritin sähköjohdon ja laitoin akut lataukseen tunniksi.  Laitoin moottoritilaan ostamani kuivapallon.  Pressu oli näyttänyt kestäneen myrskyn, vaikkakin se oli hieman löysällä.  Mutta sitten tajusin, että kurkihirsi oli siirtynyt 10-15 cm vasemmalle!  Koko systeemi oli kallistunut.   Ihmekös se, kun esim. veneen perässä oli vain 2"x2" salko, jota ei saanut tuettua kunnolla veneen perään.  Laudasta rakennettu katos olisi ollut tukevampi kuin tämä köysiviritelmäni.  Tönin rakennelmaa oikoseen ja lähtiessäni laitoin köysiä lisää pressuun, ja kiinnitin sitä laidoilta pukkiin.  Sehän oli ollut osittain vain painojen varmistama.
     Vedenpinta näytti laskeneen pari senttiä, kummelin edestä lätäkkö kuivui.  Aurinko oli nopeasti laskemassa ja kävin vielä kuvauskierroksella.  Sillä parasta tällaisissa päivissä on, että niistä jää niin voimakas muistijälki.  Ja tällaisia jälkiä, tapahtumia, ihminen tarvitsee tässä ankeassa :) maailmassa.
     Taivas idässä oli kirkas, matala pilvi siellä oli hieno, mutta kuvissa se näkyy huonosti.
Kuvia on tässä linkissä nähtävänä TALVIRANTA-KANSIOSSA. 
Sellaista tällä kertaa.  Ja tätä pitkää jaarittelua.  Mutta tällä on tarkoituksensa.  :)  Tulette vielä huomaamaan.  Ja kuinkas Joulu meni?  Vai oletteko vielä nukkumassa?  Aamuseitsemältä, vaikka on näin hieno postaus tulossa?
     Aurinko laski, kanavan valot syttyivät.  Vesi oli laskenut lähes 10 cm. Lähdin kotiin ja valitsin illalla kuvia.  Yritin silloin saada lähetettyä lukijakirjeen, jossa olisi ollut kuvalinkki.  Mutta en löytänyt sitä toimintoa, onkohan se poistettu Bloggerista?
     No, tähän talvikansioon yritän saada talven aikana lisää kuvia, ehkä seuravissa on jo lunta ja jäätä.