Olen varmaan n. 15 kertaa ollut veneellä varta vasten remontoimassa, yleensä aina muutaman tunnin päivässä. Ei nyt erityistä kiirettä ole mielessä, toisaalta työ oli aluksi aika rankkaakin, asennot hankalia, joten parituntisen matkustamisen ja muun rannallaolon lisäksi nämä tunnin nyt riittivät. Paineita en ole ottanut, jos niitä on tullakseen, niin tulkoot sitten viime päiville.
En ole myöskään tehnyt töistä mitään kirjallista, edes suunnitelmaa, mikä on sekin ihmeellistä. Tähän mennessä olen vain kerran tehnyt lakkaustyötä, käsikaiteet ja pollarit ja pinna. 12 astetta taisi pressun alla olla. Pienenlainen viileys on siis vaivannut. Lähipäivinä levittelen 50%:sta lakkaa ja 100% parraskaiteisiin. Ei tässä mitään ihmeellistä ole, moottorin puhdistin ja toisen akun takaa poistin.
Ja työt siis, lakkaa ja pohjamaalia, kaikki tuttua ja yksinkertaista. Mastonkin kävin jo tarkastamassa.
Sisarvene on vieressä ja siinä käydään omistajan kanssa monta teknistä keskustelua. Yritän myös järjestää niin, että vene on telakalla useita päiviä ilman pressuja. Ihan senkin takia, että sitä on kiva katsella. Telakointi on nyt niin kevyt, että sen purkaa tunnissa.
Nyt sitten tuli päivät määriteltyä, niitä on yli kymmenen, mikä riittäisi hyvin, ellei olisi mutkia.
Mutkaksi tuli nyt erään kaarevan, 130 cm x 7 cm x n. 12 mm vanerin irroittaminen kansimuotin ja rungon välistä. Sitä siis suunnittelen ja uusin. Siinä opin vielä monta sovitusta ja viilausta, ennenkuin uudet osat sopivat paikalleen. Monta uutta juttua on jo siinä oppinut. Sikaflexillä ja ruuveilla kiinnitys ja sitten törmäyslista siihen päälle...
Satamassa on jo kymmenisen mastoa, veneitä lähes 50. Oma kerho laskee lisää veneitä tänä viikonloppuna. Se on aina kiinnostavaa katsottavaa. Ja sataman ja telakan sosiaalinen elämä on todella vilkasta. Kerhoviiri nostetaan taas kerran juhlallisesti kauden alkamisen merkiksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
kiruta tähä eres vähä...