4.7.2012 valmistauduimme pitkään päivään heräämällä klo 06. Sää oli hyvä ja ajoimme suoraa väylää kohti Kökaria ja kaarsimme sitten sen ohitse pohjoispuolelta. Muita veneitä, rahtialuksia ja yhteysaluksia oli liikkeellä tasaisella meren pinnalla. 12. saavuimme Jurmon satamaan, jossa poijutimme veneemme aallonmurtajaan, johon seuraksemme saapui päivän mitaan kuutisen venettä.
Jurmossa kävimme kahvilla ja tutkimme satamanseudun palvelut. Kävelyretkellä näimme saaren nähtävyydet, minä en ihan itäkärkeen halunnut mennä, palailin vaikeakulkuisten matalien pensaikkojen läpi satamaan kengät täynnä varissutta roskaa. Siellä sitten oli aikaa istua helteessä pienellä laiturilla ja tarkastaa ostospaikat. Muut ostivat savukalaa ja minä sain sen kylkiäisen; valtavan tillinipun. Hienosta auringonlaskusta otin monta otosta.
Torstaina 5.7. irrotimme köydet 6.17. Hieman tuulisempaa merta ajoimme Kasnäsiin, missä tankkasimme klo 11. Matkalla yritettiin paikallistaa pohjoispuolella olevia tuulivoimaloita, joita ei karttoihimme ollut merkitty. Kävimme kahvilla ja minä hupsu ostin taas hieman liikaa ruokaa... Klo 12 lähdimme uudestaan liikkeelle. Hangon selän kapealla reitillä tuli vastaan purjeveneitä, niin, että ei ole moista ruuhkaa ennen nähty. Välillä niitä oli kapeikossa neljä rinnakkain... Keli oli hieno ja kilpailu kova...
Hangosta painuimme ohi vähän tuulisessa säässä, suunta kohti Tammisaaren edustaa, jossa tutkimme useita paikkoja... Klo 18.30 olimme aika väsyneinä ankkuroitumassa helteisen Fladalandetin länsipuolelle. Tämä puoli oli minulle oudompi, ja saarihan on valtavan hieno, tasaisine kallioineen ja syvine lahtineen. Pari meistä kävi jäätävässä , n. 12 astetta, vedessä pulahtamassa, minä en, ja se jäi harmittamaan, Puhdistautuminen olisi tässä helteessä todella ollut tarpeen. Ankkuripaikka oli suojainen ja tämä oli todella hieno valinta yöpymispaikaksi. Kävimme paistamassa makkaraa...
Seuraavana päivänä läksimme ennen puoltapäivää, keli oli tuulinen ja muuttui välillä ilkeän sateiseksi. -80 luvun hieno Marina -75 vene, Have Maria tuli vastaan. Yritimme käydä Bärosundissa kaupan laiturissa, mutta ahtaus ei sallinut. Tässä kohtaa minulla on tauko kuvaamisessa klo 14.00 - 19. 43. syynä oli kuulemma PLUMPSIS-ilmiö joka sattui, kun oli keulakannella laittamassa köysiä. Kamerani oli pois, vaik sen äsken näin.... :) Kapealla väylällä lähestyessämme Porkkalaa, koimme matkan kovimmat ryskytykset. Katseemme seurasivat välillä huolestuneina takana tulevaa Fiskaria, mutta kyllä se siellä pärjäsi, vaikka ajomatkat olivat välillä hurjan pitkiä. Koska PLUMPSIS ilmiöön ei liittynyt KOPSIS-ilmiötä, niin epäilin asiaa alunpitäen jekuksi. Ja kun olimme Stora Halsön laiturissa fiskarissa kahvilla, se paljastuikin siksi.... Tämä saari oli myös näkemisen arvoinen, kiertelin sitä itäpuolta lähinnä... satama oli suojainen ja siellä oli viisi venettä yöpymässä.
7.7. klo 10 aamulla Fiskariin kaadettiin kanisterista lisää löpöä tankkiin. 10. 30 olimme liikkeellä tuulessa ja välillä sateessa. Porkkalan niemen ohitse, sitten kapeaa väylää ja kiikaroitiin Espoon ulkoilusaaria ja muisteltiin niihin tehtyjä retkiä.
Klo 13.50 tiemme erkanivat, Fiskari lähtisi kotisatamaansa Matinkylään. Merellä suoritimme hurjan WalkieTalkie puhelimen palautuksen Fiskariin. Meidän Kapu yritti ensin ojentaa sitä, mutta sen epäonnistuttua hyppäsi sitten vauhdissa Fiskarin keulakannelle hurjan Cowboy huudon säestämänä. Vilkutti meille sitten vielä muka jäähyväiseksi. Sitten veneet rinnakkain ja hän pääsi palaamaan omaansa takaisin. Keli oli ikävän tuulinen, ja olin kyllä tyytyväinen, kun pääsimme Kaivopuiston edustan saarien suojaan. Klo 15.20 olimme Sirpalesaaressa tankkaamassa. Ja muistettava on, että moottorin kiinnitysten kestämisestä oli koko ajan pieni huoli...
Hevossalmen silta avautui meille 16.03. Sen jälkeen Villinki suojasi hieman tuulelta, mitta sitten melkoinen tuuli saatteli meitä Vuosaaren suojaavan aallonmurtajan taakse. 7.7. klo 17.10 vene oli kiinnitetty.
Minä pakkasin kamani, jaaa... Satamakirja ja Ahvenanmaan lippun vielä jäivät.
Väsyneinä tallustimme kaupunkiin, minä melkoinen kantamus selässäni ja kainalossa, tyytyväisenä, mutta monin tavoin rasittuneena. Kiitos matkakumppaneille tästä hienosta tilaisuudesta retkeillä saaristossa. Edessä kotimatka ja sitten levon jälkeen kuvien järjestelyä.
Ja koskahan ehtisi blogipostauksen tehdä? Jaa.. se tapahtui viimeisten päivien osalta vasta 50 päivää myöhemmin. Teksti ei ole laadukasta, mutta antaapa se nyt mahdollisuuden raportoida blogissa kesän muista tapahtumista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
kiruta tähä eres vähä...