Tämä on ennätyssateiden aikaa, eilen rikotttiin ennätyksiä, ja myös nyt torstaina tulee paljon. Olin jo lähdössä bussilla rantaan, kun muistin, että löpö pitäisi viedä. Oli siis mentävä autolla, ja auton takakontissa oli kanisteri. Viisaana ihmisenä aikeeni oli laittaa kanisteriin vain 18 litraa, jotta kaataminen helpottuu. Kohta tajusin, että en voi edes sitä ottaa, koska kanisterin korkki oli rikki. Tankkasin siis vain 15 litraa ja varmistin korkin, josta oli vain kierrerengas jäljellä, sulkemalla sen alle muovipussin. Hahhaa...
Kanisterin nostin veneeseen vasta pahimman sateen tauottua, kuivailin paikkoja parhaani mukaan ja asetin talouspaperia estämään roiskeita. Huonon supilon oloin heittänyt aiemmin pois, nyt oli vain pieni punainen keittiömallinen suppilo, ja väistämättä roiskutin teelusikallisen tai pari sivuun. Ei se mitään, pyyhitään. Mutta kosteissa oloissa on kuitenkin jotensakin ilkeätä käsitellä dieseliä. Mutta olen kuitenkin todella helpottunut, että tämä tankkaus tuli tehtyä. Jätän kanisterin vielä autoon, ja otan pian toiset 15 litraa. Se ei kaikki varmaan mahdu tankkiin...
Se oli tietenkin kesälaatua... hmmm.
Nyt valmistaudutaan saaripäiviin viikonloppuna ja minä ostin itselleni ehkä aivan turhaan mahtavan makkarakeiton ainekset veneeseen; tapahtumassa tarjoillaan ruokaa. Tuuli oli nyt puuskaisen 11 metrinen.. mutta sateet väistyivät klo 15 mennessä. En näköjään ole tekemässä moottorille huoltoa nyt ennen lähtöä...
Saaripäivillä en ole ennen ollut.. kiintoisaa. Sinne on aiemmin tullut noin 20 ihmistä, aika pientä siiis. Mutta veneitä tulee varmaan olemaan kiintoisan paljon.
Eilisessä sateessa hyllyssä olevat kalsarit kastuivat hieman; styyrpuurin takimmaisen vantin kiinnike oli hieman vuotanut.
Rannalla on joka päivä ollut hieman liikettä; kalastajia ja muuten vaan rannalla kävijöitä. sisarvene, kuten moni muukin, kävi tyhjentelemässä jollaa ja pienveneitä vedestä. Joku oli melkein uppoamisvaarassa.
Tämä aika on hienoa; ruoka säilyy veneessä ilman pilaantumisvaaraa, rauhallisiakin ilmoja löytää ja rannalla tapaa aina ihmisiä. Pienet ja isot linnut tekevät ympäristön eläväksi... pitäpä viritellä veneeseen lokkilankoja. Erityisesti pääskyt ja västäräkit tulivat kakimaan veneeni parraslistoille.
Vielä klo. 17.10 tuuli on vinkuvan kova ja kiinnitysköydet narisevat kireinä. Pistetäänpäs nyt tämä teksti pakettiin ja lähdetään kanisterin kanssa rannalle... Jospa siellä olisi taas mukavaa väkeä joiden kanssa jutella. Lähipäivinä myös pistetään trimmerillä aitauksen kasvusto sileäksi ja sitten sinne sirotetaan uutta sepeliä. Simnottii.
Ja olinhan minä siis Kustavissakin käymässä: asustin viikon pienessä aitassa, bussikyyti mennen tullen. Sinnekin pitäisi vielä joutaa uudestaan...
.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
kiruta tähä eres vähä...