Saarijuhlat ja sitten yksin saaressa.

Perjantaina tulin tutulle laiturin kulmaan, tuttun poijuun, kerhon mökkisaareen, ihmeekseni paikalla ei vielä ollut muita.. kyllä niitäkin sitten tuli.  Taisi 12 venettä lopulta olla, kylkikinnnityksiin ei kuitenkaan vielä tarvinnut turvautua. Tuulet olivat koko ajan mukavasti lännestä tai etelästä,  mutta väylän aallot keikuttivat juuri tuolla minun paikallani taas suht pahasti.. kerran portaat jopa kolahtivat laituriin.  Lauantaina sain siirtyä parin ison purjeveneen tieltä laiturin sisäpuolelle, kylkikiinnityksellä laituriin, mikä olikin erinomainen paikka.  Sen taidan ottaa vakiopaikakseni aina kun vain on tilaa; avotila on rantaan päin ja siinä keikkuminen on vähäistä ja tasaista.  Minulla olisi ollut tilaisuus saada helposti sähköäkin veneeseen.. mutta en vetänyt johtoa.  Roikkakelat kerhomökin seinästä ovat kai noin 40 m pitkiä.   Muonaa otin nyt muutamaksi päiväksi ja (juomista 1.4 kerraksi :)  .Joo.. enkä ole vieläkään tehnyt huoltoa moottorille.

     Saarijuhlat oli kiva kokemus, ihmisiä alta 20, paljon menoa, touhua, hyvät tarjoilut, laulua jossa minä olin trubaduurina ja välillä sitten diskoakin. Lipunnostossa laulatin Lippulaulun, josta tosin toinen säkeistö jäi hieman puutteelliseksi.. Minkäs voi, minä olin harjoitellut vain Maamme-Laulua.    Saunassa kävin vaan en uimassa..  Joka päivä taas tutut opiskelut ja lukemiset verkossa, ainaskin yli neljä tuntia. Lapsia ja koiria oli kai lähes kymmenen, joten siinäkin riitti vilskettä.  Ilma oli aika hieno, perjantain menoliikenteen jälkeen ulappa rauhoittui. Sunnuntaina sitten laskin ulapalta kerralla 30 purjein liikkuvaa venettä.    Ruokailuthan ovat tämmöisissä juhlissa tärkein ohjelmanumero.  Savustettu lohi oli erityisen hienoa, minä sain siitä vielä muiden lähdettyä evääkseni puolikkaan siivun ja vielä ison salaattikulhon.  Kyllä nyt kelpaa.

Kerhon pienellä jollalla joku purjehti lähivesiä...

Tätä kirjoitan nyt maanantai-aamuna, jään tänne nyt pariksi päiväksi.  Sataa.. istun mökissä ja tietsikkaan virtaa sähköä 1.5 metrin johdostani nurkassa.  Siinä minulla on neljä tepselipaikkaa; Tietokone, Nexus, Puhelin ja puhelimen vara-akku latautuvat kaikki vaikka samaan aikaan. Mökissä en viitsi vaan itseäni varten pitää tulta; Mutta jääkaapissa on kermaa ja muuta ruokaa, veneessä pussillinen salaattia, jonka sain juhlien jäämistöstä.
     Ensimmäinen satsi kahvia on lopussa, joten napsautan kahvinkeittimeen uuden satsin tulemaan, mikro-uunia voi  halutessani käyttää.  Sade ropistaa kattoa aika vahvana, ja ulkona puunjuurella käydessä hartiat hieman kastuvat.

Kitara, nuottikirjat ja nuottiteline on valniina, akustiikka tällaisessa puumökissä on erinomainen. Harjoittelun alla on nyt Dan Anderssonin Joulu Finnmarkenissa, joka on laulullisesti aika vaativa. Kunhan nyt saan laulupuolen A-duurista kulkemaan, lasken sen G#:aan ja etsin sitten oikeat soinnut.  Tavattoman kiva kappale, ja kuvaa tavallaan myös tätä paikkaa, karua saarta avomeren äärellä.  Ja edessä siis pitkiä rauhallisia vaan ei tylsiä hetkiä lähes tyhjällä saarella.

Sorsanmetsästäjiä saattaa tulla mökille kauden alkaessa.  Ja ehkäpä nyt iltapäivällä sateen lakatessa tulee muutakin väkeä.  Siispä nyt nautin näistä yksinäisyden ja hiljaisen mietiskelyn ja opiskelun hetkistä, joita sade mukavasti säestää.  Kyllä nyt vaan kelpaa, ja tätä täytyy saada lisää. Ruokaa minulla riittää vaikka neljäksi päiväksi.. katsotaan tuleeko jatkoa..  Muuten saariston kausi kallistuu loppua kohden; kauppavene ei enää kulje ja vuorolaivat liikkuvat harvemmin.  Ai niin... se kahvinkeitin ja lisää leipiä...