Vene saaria kiertää, maisemaa vaihtaa, tuulta etsii, myrskyjä kaihtaa. Kitaran soitossa elämän ilo, ulapan kimmellys, auringon kilo.
Syksyn kylmässä usva ja pimeä, saaret ja rannat, vailla nimeä. Satamaa etsit kuin äitisi kohtua, himmeän lyhdyn valo tuo lohtua ...

keskiviikko 11. lokakuuta 2017

Syksyn valo kultaa veet ja rannat, ja sitten saapuivat sateet.

Paluu saaresta lokakuun alussa hienossa syyssäässä oli upea; matalan auringon valo heijastui vedestä monimuotoisina kuvioina. Tällaista ei kesän kirkkaassa valossa ole. Kun  vene liikkuu "meren nopeudella", pystyy elämään yhdessä meren kanssa ja näkemään sen kaikki liikkeet, rauhassa, kiirehtimättä.  Kääntyilin kuin orava avotilassa, yrittäen havainnoida kaikki veden heijastukset, ja säilyttää ne mieleeni. Tämä elämys tuli tavallaan yllätyksenä. Se on yksi suurin plussista hitaassa liikkumisessa. Kuinka paljon hyvää virikettä väsynyt mieli :) saakaan näistä tilanteista.
     Mahdollinen haikeus kauden loppumisesta saaressa, olisi viimeistään tässä vaiheessa pyyhkiytynyt pois.  Ei ollut aihetta haikeuteen; kun saari oli pantu pakettiin, ihmiset hoitaneet puuhat, ja lähdössä kohta pois, niin se oli ihan luontevaa itsekin jättää taakseen.
     Ja aloittaa retkeilijän syksy. Lähisaarissa.

Retkeilyn tunnelmia saa nyt tuta, kun kun tuuli heiluttaa venettä jopa suojaisessa lahdessa yöllä; tosin vain pientä heilumista, edes masto ei ravista.  Hyvät vaatteet ja pehmyt huopa makuupussissa tekevät yöstä lähes ylellisen.  Lämpötila salongissa on aamulla 7.5 astetta, tuuli tyyntynyt, kylläpä elo nyt maistaa. Katon LED-valosta on AAA-paristot hiipuneet, otsalamppuun ne  muistin ostaa,
     Onpa reipasta touhuttaa veneessä asioita kuntoon, kun ei ole lämmitystä niin kosteuden pyyhkiminen ikkunoista pari kertaa tunnissa pitää mukavasti liikkeellä. Sadetta tuli runsaasti mutta veneen kansi pitää hyvin; indikaattori-lehdet sivuhyllyillä ovat kaikki kuivia. Pentterin alustalle tuli hauska vuoto sivukannen kulmasta, palkkia myöten pieni tihku, jonka saan kai ohjattua teipin avulla pieneen kippoon.  Kuivausta se joka tapauksessa aiheuttaaa; lisää reippailua. Ja vuodon tiivistys näin kosteassa aiheuttaa miettimistä.

     Muuten vesielämä on sujunut entiseen malliin; vahvaa ja elämyksellistä veneessä asumista ja lähisaaria. #dartlang projektini #dawo: https://github.com/heiklap/dawo on mukavasti pitänyt  henkisesti vireänä, ja sitä tässä nytkin teen. Versio 0.0.4 julkaistaan 16.10: https://pub.dartlang.org/packages/dawo Kitara ja nuotit ovat myös kuvioissa.

     Moottori on pelannut ongelmitta, laturin kiinnitys tosin petti ja se on ollut pois pelistä kauden. Poltto-aineessa oli merkillistä tähnää.. siis veden-erottimessa. Sitä en ole vielä puhdistanut, muuten kuin laskenut vähän nestettä pois. Pitäisi se irroittaa. Suodattimen vaihdoin, vaikka se olikin ihan puhdas. Polttoaine säiliön tilanteen kurkistin, ja samalla sain CRC:llä mittarin toimimaan.

     Siis Jeee!!  Kausi on ollut hyvä, virastolle kiitos, että lähisaariin on tullut pari uutta laituria. Siirtyminen kesän "lämpimistä" syksyn viileyteen on taas huikean vahva. Pitäisi kai vielä ostaa paketti kahvia, pari kaasupulloa ja taakse kumijoustimet, jotka jokin raivokas tuuli murjoi zäpäleiksi ja vielä AAA paristoja. Ylimääräinen teho-akku kännykälle ei olisi pahitteeksi. Viileälle syksylle myös suuri kiitos työmoraalin paranemisesta. Puuhailu on kivaa ja mielekästä.
     Kajuutta, kahvia, tietokone, tuuli keinuttaa, valo ulkona lisääntyy, lämpö paljoakaan ei. Usko veneeseen, mereen, Suomenlahteen ja saariin on vahva.

Pentterissä esillä olleet stidit on hauskasti menneet niin nihkeäksi, että vain vaivoin ja rätisten syttyvät. Toinen raapaisukylki repeää pienestä tikun tökkäyksestä. Kahvi lämpiämään uudestaan, myös kylmä kuppi pitää lämmittää, tihkusade alkaa. Laittaisiko radion päälle. Pistin yhden  päivityksen verkkoon, alan valmistella toista. Vähän lisää vaatetta päälle; Jee! Taas ollaan ja eletään veden helmassa.
.

1 kommentti:

  1. Veneilijän vuodenajat ovat jotenkin selkeämpia, mukavaa pohdiskelua.

    VastaaPoista

kiruta tähä eres vähä...