Minulla oli alkuvuosina veneessä tälläinen valopetrolilla toimiva kaksilevyinen painekeitin. Kardanoitu, kiiltävä peli. Hieno laite; olisi sillä pystynyt kahvit keittämään jopa veneen ollessa kallellaan. Siihen pumpattiin paine tällaisella pyörän pumpun periaatteella toimivalla vivulla. Kun se vanhuuttaan alkoi falskaamaan, oivalsin heti purkaa sen ja rasvata. Sillä tokeni. Samalla kertaa olisi pitänyt huoltaa myös paine-systeemin purkauspuoli; kuten tapahtuneen perusteella sittemmin selvisi.
Keväällä telakalla keittelin kerran työkahveja. Keittimellä oli tapana falskata hieman, ja muutama pisara petroolia aina valui polttimen ympäristöön. Ne tavallisesti paloivat nopeasti pois, ja välillä olin jo etukäteen pyyhkinyt ne pois. Tällä kertaa huomasin, että polttoainetta oli vuotanut tavallista enemmän. Sytytin silti keittimen, ja arvelin, että tuostapa joutavat palamaan pois. Mutta tällä kertaa ne eivät palaneet pois. Ja hiljalleen polttimen ympäristöön tihkui lisää petroolia.
Sitten liekki alkoi palamaan voimakkaammin, neste polttimen ympärillä oli syttynyt. Kohta oivalsin tilanteen vakavuuden ja suljin polttimon. Tuli ei silti sammunut ja nesteen purkautuminen jatkui. Tilanne oli koko ajan rauhallinen, ei kiirettä, ja pystyin mielestäni harkitsemaan tarkkiaan tekoni. En vain tiennyt, kuinka saisin tuon liekin sammumaan.
Tässä vaiheessa näiden painekeittimien kanssa askarrelleet hymyilevät ihmettelevästi. Ja pudistelevat päätään epäuskoisesti. Sillä ratkaisu ongelmaan olisi ollut hyvin yksinkertainen, minkä venenaapurinikin minulle osasi heti kertoa. Minä vain en siinä ja sillä hetkellä osannut tuota oikeata toimenpidettä tehdä. Olin veneilijänä tässä vaiheessa vasta vuoden ikäinen.
Tilanne kehittyi hiljalleen sellaiseksi, että pystyin päättelemään, että minuutissa liekki olisi kehittynyt hallitsemattomaksi ja keitin olisi kuumentunut liikaa. Katsoin kaikessa rauhassa miten irrottaisin keittimen kiinnikkeistään. Mutta en halunnut paiskata sitä maahan veneiden väliin. Ei olisi ollut kaunista kun se olisi siellä roihunnut valkoisten lasikuiturunkojen välissä.
Siispä totesin, että tässä on nyt minulla sopiva tilanne kokeilla näitä virallisia sammutusvälineitä. Siis ihan rauhassa, hyvissä ajoin ennenkuin tilanne olisi ollut vakava. Sammutuspeite huolellisesti levitettynä keittimen päälle ei auttanut. Se alkoi puolessa minuutissa palamaan puhki keskeltä. Se ei ehkä ollut sulkenut laitoja aivan tiiviisti.
Jauhesammuttimesta sitten viiden sekunnin suihkautus riitti tukahduttamaan tuon liekin, joka ei missään vaiheessa ollut kasvanut isoksi eikä uhkaavaksi. Mutta jauhesammuttimen vihreän pölyn siivoamisessa oli puuhaa riittämiin. Katosta piti kostealla talouspaperilla pyyhkiä hieman nokea.
Nyt, tämän tekstin jo julkaistuani tuli mieleen, että olisin voinut dumpata märkää talouspaperia suuren määrän myttyinä siihen polttimen ympäristöön. Hmmm... Keittimen päällä olevien metallipalkkien lomitse se olisi onnistunut paremmin kuin sammutuspeitteellä. Se olisi ehkä toiminut...?
Kyselin sitten aikanaan pallosammutuksen asiantuntijalta, että jos joutuisin jollakin tavanomaisella aineella sammuttamaan pientä paloa, niin mikäs tämä aine olisi. Vastaus oli; ruokasooda.
Tästä pienestä, "melkein tulipalosta" siis selvittiin pienin menetyksin ja suurin kokemuksin. Uudet palosammutustarvikkeet ostettiin. Venekerhossa käy keväällä parin vesillelaskun yhteydessä palosammutusfirman auto, ja sieltä saa ostaa ainakin sammuttimia.
Entäpä sitten se oikea menettely keittimen roihahtaneen liekin hillitsemisessä?
No tietenkin olisi pitänyt heti laskea paineet pois keittimestä !
Se olisi heti pysäyttänyt petroolin virtaamisen. Elikkä en minä tainnut sittenkään pystyä ihan viileästi harkitsemaan tuota tilannetta. Siksipä veneessä onkin monessa tilanteessa hyvä olla pari ihmistä. Kun toinen on tekemässä kriittistä työtä, on toisella aikaa ja malttia harkintaan.
Ai niin... Minulla olisi MYYTÄVÄNÄ KEITIN. Kaksiliekkinen Origo, painekeitin. Ehkä 35 €.
Kardanoitu, lyijypaino mukana, pumppupuoli huollettu. Paloturvallisuusohjeet mukana.
Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä sähköpostilla jonka kekseliäs löytää tuolta sivupalkista.
.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
kiruta tähä eres vähä...