Vapunpäivä venetelakalla; rakeita ja veneiden laskuja

Ja tämäkin vene, punainen Viking, lähti merille heti, kun vain veteen pääsi.  Näitä tämmöisiä tyyppejä on aina ihana katsella.  Ja asiat edistyvät; laituriponttoonistamme on saatu jo toinen pää pinnalle, mutta nostomiehistöt taisivat lähteä jo Vapun viettoon.                                                                                                                                          

Naapurikerhomme, RVK, Roihuvuoren Venekerho, laski lukuisia veneitä vesille tänään.

Kolmelle laiturille johtaa vain lankkusillat, mutta tässä niille juuri tuodaan uudet käyntisillat, ja nopeasti niiden asennus sitten kävi.  Että tänään me vihdoin pääsimme oikein herroiksi kävelemään omalle laiturille.  Eräskin perhe oli lähdössä isolla kumiveneellä mökille suuren tavaramäärän kanssa, ja he sitten tavallaan vihkivät uuden käyntisillan käyttöönsä.
     Lämpöä oli tänään vain 11 astetta, yksi reilu raekuurokin sattui ja se määräsi, että minä tein tänään vain hiontaa.  Ja nyt, kun on vain 6 päivää aikaa laskuun, niin ryhdyn ensi kerran miettimään työjärjestystä;
Siis näin; pohjamaalausta en tee ihan viimeisenä päivänä.  Pressut ja niiden telineet puran mahdollisimman nopeasti, koska haluan nähdä veneen telakalla monena päivänä juuri niin kauniina, kuin sen  suunnittelija, Eskil Haldin, on asian tarkoittanut.  Mutta sitä ennen on kaikkien vaakasuorien pintojen oltava hyvässä lakassa.  Työnsuunnitteluun olen nyt siis käyttänyt 5 + 5 minuuttia, mikä on dramaattinen lasku aikaisempiin vuosiin verrattuna.
     Netteilyyn käytän päivittäin kaksi kertaa sen, mitä veneremonttiin... hmmmmm.
     Mutta paniikkia ei ole eikä tule, ovathan vain puolet töistä enää tekemättä.

Ja tässä on taas näkymä telakan takapihalta, jäteöljysäiliö.  Piristäköön tämä näkymä Vappua.