Vene saa pintaansa ensimmäiset kerrokset lakkaa ja Omat Nimet merkitään Kirjaan

Tämän piti oikeastaan olla "likainen" päivä, siis hillitöntä hiomista ilman siivousvelvollisuutta.  Sitten seuraavana päivänä aamulla hiomista, keskipäivällä loppusiivous ja sitten alkaisi lakkaus.  Mutta 14 asteinen ilma ei nyt oikein suosinut tällaista menoa.  Valitsin siis 8 pientä kohdetta, pollarit, 4 käsikaidetta, peräsinpinna ja tuulilasin ympäristö.  Niille puhdistus, kevyt hionta, uusi puhdistus ja sitten lakkaukset.  Parantaakseni valaistusta otin yhden 4x6 m pressun pois.
      Hionnan hitaasti edistyessä ja kun taas tutustuin näihin ylihankaliin työasentoihin, tuulilasin ympäristö karsiutui työlistalta pois.  Lämpötila hieman putosi ja lännestä tuli tummempia pilviä....Siis vielä pinnaruorikin sai jäädä toiseksi päiväksi. Näillä ilmoilla järkevää työskentelyaikaa jää vain muutama tunti.  Minun on joka päivä lakattava heti ne  kohdat, jotka olen hionut. Lakkapurkki oli viettänyt talven veneessä (glumps...) mutta ei ollut moksiskaan.  Vielä mustaa raitaa hiottiin ja siinäpä tuli kädet niin mustiksi, ettei käsipäiväätä vieraille kehdannut sanoa.
     Veneellä kävi vieraina Väiski, Bellan omistaja Puotilasta fillarilla ja samaan aikaan osui pari sukulaista Göteborgista.  Olin ottanut pressut auki veneen perästä ja tällainen oli näkymä.

Ja tällaista näkyi, kun oikein kurkoitti.  Siellä minun venepaikkani ponttoonia ja puusiltaa kammettiin kahden nosturin voimin paikoilleen...turhaan tänäänkin.  Ja lahdella oli jo pörisijöitä, useita moottoriveneitä oli liikkeellä, laitureissa ehkä jo 30 venettä.

Ja Omat Nimet Kirjaan tarkoitti sitä, että merkkasin veneeni laskulistaan 7.5.lauantaina, olin numero 21.
Ja poislähtiessäni meren aalloilla kimalteli aurinko... kyllä, se oli jo tuleva kesä, joka sieltä kutsui ja vietteli.  Ja parikin melojaa oli päivällä jo näkynyt liikkeellä.