Vene saaria kiertää, maisemaa vaihtaa, tuulta etsii, myrskyjä kaihtaa. Kitaran soitossa elämän ilo, ulapan kimmellys, auringon kilo.
Syksyn kylmässä usva ja pimeä, saaret ja rannat, vailla nimeä. Satamaa etsit kuin äitisi kohtua, himmeän lyhdyn valo tuo lohtua ...

keskiviikko 4. toukokuuta 2011

Pitkä matka merelle

Tulin rannalle 8.50 ja ilma näytti mukavalta.  Jo viisi astetta ja leppeä tuuli, näytti oikein kesäiseltä.  Hain varastosta 3 uutta ja kaksi jämä-maalipurkkia sekä tinnerin ja maalikaukalon.  Levitin suojapressun ja aloitin peräsimestä, vasemmalta.  Pensselillä rajat ja ahtaat paikat ja kaiken muun kapealla telalla.  Minulla oli kaksi kaksinkertaista suojalevyä polville ja niitä sepelillä tarvittiinkin.  Tarkastin muutamasta paikasta vielä scraballa, ettei vaan osa vanhasta maalista tahtoisi jäädä rannalle...
     Jossakin vaiheessa tein pakollisen pään kopautuksen kattoon, eikun siis veneen pohjaan.  Putsasin paperilla siilistä minkä voin, mutta perunan kokoinen punainen läikkä sinne jäi.
     Ja satalauta sai punaväriä pohjaansa.  Parilla vedolla sai maalin limilaudan saumaankin, mutta varovasti se oli tehtävä; yritin viivyttää väistämätöntä telan pään murtumista mahdollisimman pitkään.  Siirtelin presssua työn edetessä, sekoittelin maalia, ja avasin uuden purkin.  Kahdesta viimevuotisesta purkista sekoitin tinnerillä vielä käyttökelpoiset, mutta en sitten käyttänytkään niitä.
   
     Polviasento oli aika kauhea, ja yritin välillä kävellä pienen kierroksen.  Puolet veneestä olisi saatava ennen kuin kehtaisi kunnollisen tauon pitää.  Veneen pitkän kölin, 3.5 m, pohja on noin 15 cm leveä ja sen sai myös telalla maalattua, mutta sitä ei päässyt katsomaan.  Venepukin peittämät kohdat piti tökkiä pensselillä ja siinä pukki (Huom.  Google translator will translate this, pukki=Santa!! ) väistämättä hieman tahriutui.
12.50 oli toinen puoli veneestä maalissa ja kävin katsomassa kotilaituria.  Se oli näet kunnossa, ja työveneet häipyneet.  Aika kolkolta se näytti, tyhjä veneistä ja tolpat vinossa.  Ponttooniin oli ilmeisesti porattu uusi reikä ja siihen oli laitettu sellainen 12 cm puutappi pitämään Itämeri pois.
       Vetelin muutamiin kohtiin veneessä 65 %:sta lakkaa, olihan ilma jo lähes 8 astetta.  Sitten minua ruokittiin kylmällä maksalaatikolla joka olisi pitänyt syödä jo eilen.  Siitä sai ihan kelvollisen kun raapi satunnaisen homepilkun pois ja lisäsi hilloa ja punajuurisalaattia.

     13.40 taisin aloittaa toista puolta, varauduin tekemään hommia pari tuntia ja jättämään viimeistelyt huomiseksi, jos väsähtäisin.  Veneen keulassa on tilaa työskennellä ja limilautaisuutta on vähemmän.  Se on paljon helpompi siis tehdä.  Vetelin pensselillä tarkasti vesirajan.  Minähän en maalarinteipin kanssa rupea tuhraamaan.  Ja jossakin vaiheessa telan pää tietenkin rispaantui ja katkesi pois.  Siitä seurasi lisää maalin valumista.  Suojapressu alkoi olla jo aika pilkullinen.  Ja voi minun polviparkojani.  Taisi tulla lähes viisi tuntia polvi-asennossa.  (Mutta minähän en koskaan valita).
      Jostakin syystä veneen oikealla, styyrpuurin puolella on aina ollut enemmän irtoavaa maalia.  Huomasin, että joku oli työntänyt maalintahriman talouspaperin rintataskuuni, jossa oli kamera ja ZTE-Blade-puhelin.  Kävin lohdukseni rannalla putsaamassa niitä ja istumassa.  Muutama ulkoilija liikkui toisinaan, mutta muuten oli hiljaista.  Pari tuttua laski 5 m veneen trailerilla käsipelillä pidätellen.  Siinä välillä tassut luistivat hiekkaisella asfaltilla.  Joskus on ollut kuusikin miestä narujen kanssa...
     Tela vuoti ja roiski nyt niin paljon, että maalasin tämän puolen kaikki ne limissaumakohdat pensselillä ja se oli hyvä ratkaisu.  Vetelin kahdella vedolla, siitä tulisi varmasti aika hyvä, nyt ei tarvi kumarrella katsomaan kun voi sen tarkastaa myöhemminkin.  JA MIKSI minä en sitten mennyt hakemaan uutta telaa veneen hytistä?  Olinhan ostanut niitä 4?    NO KUN en minä ehtinyt.  Minähän tein töitä.  

     Oli pakko pitää taukoja hieman tiheämmin.  Mutta sellaiseksi "näkövalmiiksi" se pitäisi tänään saada.  Tauolta palatessani ryhdyin rajusti ravistelemaan maalipurkkia sekoittaakseni paakut.  Purkki olikin auki ja roiski hauskasti punaista maalia pressulle, käsilleni ja työkaluille.  :)    Tämä Blakes Cruisin on hyvä maali, mutta se pitää sekoittaa hyvin.  Ohensin tinnerillä, välillä liikaakin, ja sitten piti sekoitella lisää.  Työ eteni, työ "kiehui", kuten idempänä sanotaan.  Radio oli ajautunut mainoskanavalle ja se piti sulkea.  Ruokatauon aikana oli kuunnellut tuon mainion "Nuotin Vieressä" ohjelman.  Ruokittiin minua muutenkin, ja termospullosta loppui vesi.
 
  Sitten sainkin jo siirtää pressun peräsimen alle, tein viimeiset sekoitukset ja 16.30 oli valmis.  Kun muutama lusikallinen maalia oli jäänyt yli, niin maalasin peräsimen toisen puolen uudestaan.  Olin välttänyt peräsinakselin tukilevyn maalaamista, sitä näet tarvitsen jalkatueksi kun nousen uimaprtaita veneeseen.
     Tinnerilläkään en käsiäni puhtaaksi saanut, mutta saippuapesu varmisti kuitenkin sen, etten paikkoja sotkisi.  Pensseli pesuun ja tavarat paikoilleen.  Ja vene yökuntoon.

Se on tehty.    No, miltä sitten tuntuu?  Väsynyt,  Kipeä.  Mutta kai henkisesti helpottunut.  On ihan kiva tietää, että maailmassa saattaa pärjätä, vaikka ei ajattele eikä suunnittele.  Sen kun vain tekee.

     Kävelin rannalle katsomaan.  Sinne oli vain 33 asekelparia.  Noin 66 tunnin kuluttua vene liikkuisi sen saman matkan ja vielä reunan yli mereen.  On se vaan pitkä matka.
Huomenna, kello 18.00 on kipparikokous.  Jokaisen kerholaisen, joka laskeen veneensä vesille lauantaina, on oltava silloin paikalla.  Siellä saamme kuulla laskujärjestyksen ja ajan ja saamme maksulapun.
Minulle mukavin aika olisi klo. 10. -11.   Ehtii tehdä töitä, mutta ei ehdi hermostua.

1 kommentti:

  1. Niin tuttua tuo yhdistelmä pohjamaali ja rikkoutunut tela. Midän veneen pohjassa tela kuin tela kestää max. toisen kupeen, sitten fiksuna pitäisi vaihtaa ennen kuin tapahtuu se repeäminen ja maalin roiskuminen päälle, etenkin silmälaseihin. Vaan enpä vaihtanut tänäkään vuonna... Ennen ratkeamista.

    VastaaPoista

kiruta tähä eres vähä...