Vene saaria kiertää, maisemaa vaihtaa, tuulta etsii, myrskyjä kaihtaa. Kitaran soitossa elämän ilo, ulapan kimmellys, auringon kilo.
Syksyn kylmässä usva ja pimeä, saaret ja rannat, vailla nimeä. Satamaa etsit kuin äitisi kohtua, himmeän lyhdyn valo tuo lohtua ...

sunnuntai 5. kesäkuuta 2011

Perjantai, lauantai... lintujen tarkkailua kotisatamassa

Perjantaina maalla tuuli ajoittain kovempaa, kuin merellä.  Se oli luoteista, n. 9-11m.  Ja lahdella se totisesti tuntui.  Rantamuurin reunus oli kahdesta kohtaa ajokiellossa huomisia laskuja varten.  Useita veneitä oltiin kunnostamassa.  Olin veneellä tunnelmoimassa ja rannassa kävelemässä.

     Suon laidassa kuvailin erityisen kiintoisia näkymiä, kun jalkani edessä, noin 15 cm päässä huomasin sorsapoikueen emon ympärillä.  HUPS!  Luottavaisesti tuntui emo ihmisiin suhtautuvan.  Siirryin varovasti parin metrin päähän ja otin niistä kuvia.  Kyllä olivat nuo pienet pallerot tiiviisti ryhmittyneet emon pyrstön tuntumaan.  Mutta valotus oli niin epätasainen, että ei kuvista kummoisia tullut.  Silkkiuikun pesässä näkyi vaaleita munia ja kunnollisella kameralla olisi niistä saanut hienoja otoksia.  Kaisla on vieläkin varsin matalaa.

     Kamerastani olen tullut siihen tulokseen, että linssissä olevat läikät johtuvat linssi-suojuksen suljin-levyistä, jotka liikkuessaan ovat siis naarmuttaneet linssiä.  Saisikohan sen hiomatahnalla silitettyä??

Lauantaina 4.6. oli taas lämmin päivä.  Tulin aamulla taas kymmeneltä kuvaamaan näitä sorsia, jotka nyt temmelsivät siinä matalassa suovedessä.  Ja taas lukuisat ulkoilijat pysähtelivät ihastelemaan niitä.
Venekerholla oli myös kauden viimeinen vesillelasku; 20 venettä.  Kenttä jäi nyt lähes tyhjäksi ja aitauksessakin on vain muutama vene.  Kun istuin kahvilla kerhomökin vieressä, niin eipä nyt ollut pitkää jonoa palosammuttimien tarkastuksessa.  Grillimakkaran voimalla sitten lähdin lepäämään veneelle.

HYMY-moottorivene oli kiinnittynyt rantaan kanavan suulla.  Moottoripyörä-kausi näkyi myös alkaneen.  Veneellä vallitsi ihana kesäinen tunnelma.  Olen laittanut vanhaan kumipatjaan pari pressu-helaa ja käytän sitä etuikkunoissa aurinkosuojana.  Ja avotilaan sommittelin tyynyistä selkänojat.  Minulla on kaksi ilmatäytteistä kumikanootin selkänojaa ja käytän toista välillä sohvallakin.  Ja sitten radiosta hiljaista musiikkia, pilkkionki pyytämään kalaa, puhelimesta välillä maailman kuulumisia.  Joutessani luen puhelimen ohjeita.  Suhteellisen vilkasta satamassa on.  Laiturin päähän tulee vieraaksi iso MV, oli ajanut Turusta yhdellä yömpymisellä tänne.  Jossakin lähisaaressa pidetään juhlia ja pieni MV ajaa välillä lastillisen vieraita sinne.  Viileähkö tuuli tuo mukavaa helpotusta auringon kuumuuteen.

     Välillä sataman kaikki veneet keikkuvat rajusti; lahdella ajavat veneet eivät paljoakaan piittaa muista.   Sain sitten auton mukana isopurjeen, ja onnistuin kolmannella yrittämällä virittämään sen puomille oikeinpäin.  Sitten puomipussi sen suojaksi, ja todetaan, että "purjehduskausi on ohi"  :).

Lintujen kuvauksessa tämä oli upea päivä.  Menimme myöhemmin kuvaamaan silkkiuikkuja ja siinä sitten osui telkkä poikineen linssien eteen.  Tätä erittäin itsellistä ja tiukkaa lintua on aina upea seurata.  Nokikanat ovat myös siellä kaislikossa, mutta hieman vaikeammin havaittavissa.   Iltainen aurinko teki nyt näistä rantanäkymistä valtavan upeita.  Venesatama näiden rantojen välissä tuli hienosti esiin.  Ja sitten kävimme vielä sorsia ja kanavansuun näkymiä kuvaamassa.
     Illaksi rantaan oli tiedossa erilaista ohjelmaa.  Nuorisoa koulujen päättymisen merkeissä oli kertymässä Helsingin rannoille.  Satama veneineen tarjoaa varmaan heillekin ikimuistoisen näkymän.

1 kommentti:

  1. Linsin pinnassa olevien naarmujen ei pitäisi näkyä kuvassa, onko sinulla ehkä kennossa roskia?
    Googleta kamerasi ongelman ratkaisuja.

    VastaaPoista

kiruta tähä eres vähä...