Siinä oli jotakin sähläystä lähdössä; puhelin oli loppuun asti latauksessa, sitten merimiessäkkiini, jossa oli kolmet pelastusliivit ja evääni, minitietokone yms, lykättiin päälle vielä litran juomapullo, joka oli vaarassa pudota koko ajan. Toiseen käsikynkkään pikkuhaitari ja sitten autolle ja kohti rantaa. Oli helle ja sitä pakoon piti kiireesti lähteä, en nyt ehtinyt hokea sitä vanhaa suomalaista perinnerunoa; "matkalippu, rahat, avaimet, kännykkä, kamera...".
LÄHTÖÄ TEKEVÄÄ VENEILIJÄÄ EI SAISI KOSKAAN HÄIRITÄ.
Matkalla pysähdyttiin Varaosaliiteriin Sahaajankadulle mistä tilasin akun.
Veneellä oli aika mukavaa, tosin huomattuani puhelimen puuttumisen, pieni ärtymys saattoi nousta pintaan. 5 tuntia ilman verkkoa!! No, Kesää se kumminkin oli ja me vietimme tavanomaista satamapäivää, kalastusta, kuuntelua ja katselua, pohtimista ja juttelua ja välillä vaimo soitti haitaria. Ja meri keinutti venettä, helli omaa lastaan kehdossa!
Ampiainen oli innostunut tekemään pesää avotilan penkin alle, neuvottelut sen kanssa siirsin tulevaan aikaan. Toinen neuvottelun aihe oli kyyti Varaosaliiteriin, sillä olin unohtanut myös silmälasini kotiin. Tämän kaupan totesin erittäin sopivaksi autoilijalle, mutta veneilijälle sillä on hyvin vähän antia.
En plumpsauttanut akkua itämereen, siirsin veneen keulan aivan laiturin päälle ja akun siirtely oli lopuksi aika helppoa. Yritin ostaa 72 Ah, mutta jouduin tyytymään 70 Ah, 81 €. Pieni akkuvesipullo ei enää mahdukaan siihen samaan koteloon ja sille pitää miettiä uusi paikka, nämä ovat aina tällaisia pikkuharmeja. Lataus taisi olla jotakin 12.67 V ja pistin verkosta lisäystä 1.5 tuntia. YRITIN ostaa myös sopivat kaapelikengät, mutta pakko oli nyt tilapäisesti tyytyä vanhoihin, jotka istuivat päälle vain puoliksi!!!!
Kun kävin pinoamassa laudat telakointipukille ja peittämässä ne pressulla jouduin seurailemaan myös perin kerholaisen ahvensaaliin fileerausta ja jakoa. Villaluodosta olivat saaneet hienon saaliin. Kala on nykyään niin kallista, että sitä kannatta aina pyytää. Minä tosin pilkin taas tänäänkin tyhjää. Minun pitäisi jostakin saada venepukin alle 9 laattakiveä, jotta se ei imisi itseensä maakosteutta. Tämänpäiväisiin järjestelyihin toi uutta sävyä sekin, että tuntui kaikille osallisille aika selvältä se, että lähtisin huomenna hyvissä ajoin yksin kohti Kaunissaarta.
Mitähän tuulet, nuo mahtavat, sanovat siitä ajatuksesta?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
kiruta tähä eres vähä...