Arkeen paluu meriretken jälkeen, lepoa ja sitten taas veneelle

Meriretken päätös oli kävelyä hikisenä pienessä tihkussa pikkureppu selässä metroasemalle.  Kotona pyykit koneeseen odottamaan, mystisesti kone käynnistyi itsestään ja pesi pyykit.  Piti toki itse ripustaa ne kuivumaan.  Ruokaa, päiväunia, rasittuneen selän parantelua, pieni iltakävely ja kaupassa käynti.  Unta ja seuraavana päivänä lisää unta, sillä nyt tarvittiin rytminvaihdosta.  Seuraava päivä meni ihmeellisessä olotilassa valokuvia järjestellen ja tunnuksia merkaten.  Lisää päiväunen yrittelyä.
Sain yllättäen kyydin rantaan alkuillasta.  Kävelimme kuvia ottaen tiheiden kaislikoiden takana; iltavalo loi vahvoja kontrasteja, veneet olivat kirkkaasti valaistut.  Sitten hyvästit ja menin veneelle, järjestin tavaroita, asetin puhelimeen kaksi herätystä varmuuden vuoksi, kotoa oli tulossa kolmas varmistus soitto.  Sain ehkä 45 min levotonta unta.  Sitten kömmin ohjaamoon;  3-akku oli ollut latauksessa 2 tuntia ja saisi olla vielä 8.  Järjestelin venettää...Puhelin soi.  Veljeni pääsisi nyt vaimonsa kanssa meriretkelle...Upeaa!  Sovimme tiistaiksi puoleltapäivin lähdön.  Pakkasin pikkureppuun (Se on musta kätevä monilokeroinen Samsonite...) vielä pari sanoitus-kirjaani.  Viimeiset tarkistukset, sitten rannalle...Oliko jo ehkä kiirekin.....  Ei ollut.  Menin vahtikopille 21.50 ja reppu tuolille ja sitten luin ohjeita...  Seinäpuhelimen ääni oli säpsähdyttävä.  Vartiotarkastaja, mukava mies, joka oli lähettänyt minulle jo 2 tekstiviestiä varmistukseksi.  Leppoisaa rupattelua ja informaatiota.  Jouduin soittamaan 10 min päästä takaisin...  Varmistukset puhelinyhteyden toimivuudesta ym.
Kaverini oli päivitellyt ja ihmetellyt tätä tapaa pitää tavallisia ihmisiä vartijoiden tehtävissä.  Lähetin klo 21.45 hänelle tekstiviestin: "Väijyssä.  Tääl vartiossa seison, mä yössä yksinäin..."

Vartin päästä sain vastausviestin: "Hyräile tätä kappaletta, "Illalla kun mielipuoli kirveen saa hän johdattaa sut saunan taa ... ja siellä kallo halkeaa" ei tule pelko puseroon vaan pöksyyn  :) Hei!  Jos siellä joku hiippailee ni älä ammu heti se saatan olla minä...tai sittten en. " 

Naapurikerhon vartijana oli reipas kalastusta harrastava kaveri.  Kiertelimme laitureita ja juttelimme mereltä palaavien Siian pyytäjien kanssa.  Viimeiset palasivat 01.00.  Joku oli saanut 40 cm ahvenia Ramsinsalmesta ja heittänyt pois...  Yö oli tyyni, lämmin, ihanteellinen ja kaunis.  Kuunsirppi nousi koillisen suunnasta.  Eväänä k-piirakkaa, kurkkua ja makkaraa.  Teetä.  Lisää kierroksia; otin myös kuvia joista Canon päätti tehdä täysin mustia. Toinen vartija tuli vastaan. Nuorisojoukko käveli rauhallisesti rantaa ja asettui Kummelin luokse filosofoimaan ja ehkä rakastamaan tai unelmoimaan. 9 tyhjää astiaa kertoi aamulla niistä onnellisista hetkistä. Ei kettuja eikä jäniksiä. Jossain merellä kävi ilmeisesti Generaattori...pitkä-aikainen surina. Marjaniemessa valoja, mopoja rantatiellä.  Rauhallista ja leppoisaa.  Oliko se ehkä 16 astetta.  Laitoin kameran käsisäädölle, kuvista tuli jo jonkinlaisia. Koppiin, ulos, kävelyä, katselua, koppiin takaisin.  Kun valot olivat poissa, näin koko alueen selkeästi.  Äkkiä leuka nyökkyi vaarallisesti. Keitin pannullisen kahvia; purkissa luki VARTIO DEN SUMPIT. Piristyin. Piipahdin välillä metsän reunassa.  Toinen vartija mietti erään tähden nimeä. Toistemme veneistä ja retkistä oli pitkin yötä puhetta. Voimakkaita lamppuja ei nyt tarvinnut.  Tämä vartiovuoro oli nyt menossa putkeen aika mukavasti ja vaivatta; Virojoen retkellä oli ollut pieni jännitys ja huoli tästä.  Kuviin oli tullut viiruja lampuista pitkästä valotusajasta johtuen.   3.45 taivas itä-koillisessa jo hieman vaaleni, 4.45 oli jo hienot pilvet näkyvissä.  Ja mummot olivat jo pitkään olleet kanavan varrella onkimassa.  Olin hoitanut yhteydet ja varmistukset puhelimitse.. kaikki kunnossa, ei mainittavia tapahtumia.  Aamu upean tyyni ja kaunis 5.30 aurinko nousi puiden latvojen takaa. Kahvia ja piirakkaa.  Pesin astiat, järjestin paikkoja, puoli sivua raportointia kirjoitettu.
Määräaikaan viimeiset toimet, kaikki kunnossa, velvollisuus hoidettu.  Valoisaa, satama kunnossa. Omalle veneelle, akku pois latauksesta, puhelin kiinni. Unta kolme tuntia. Veneen siivousta 1.5 tuntia. Kaupassa ostoksilla, salaatit, lenkki, maksapasteija leivät yms. Lisää siivousta, tuuletusta, verkkoyhteydet ja viestit.  Olisi pitänyt ehtiä tekemään enemmänkin.  Menin rannalle odottamaan vieraita, joita olinkin jo pitkään kaivannut kesäiselle retkelle.  Upea, tyyni ilma vallitsi.