Vene saaria kiertää, maisemaa vaihtaa, tuulta etsii, myrskyjä kaihtaa. Kitaran soitossa elämän ilo, ulapan kimmellys, auringon kilo.
Syksyn kylmässä usva ja pimeä, saaret ja rannat, vailla nimeä. Satamaa etsit kuin äitisi kohtua, himmeän lyhdyn valo tuo lohtua ...

sunnuntai 24. heinäkuuta 2011

Byö-Kaivokari, myötätuulta ja mainingit saattelivat.

Gastina
22.7.  klo 16.15 Lähtö Byö:stä, Minä olin nyt pysyvästi siirtynyt Fiskariin.  Pellingin pohjoispuolella aluksi sitä kapeaa väylää.

16.40 vastaan tuli isompi vene, joka hinasi paria laituria ja upoksissa olevaa venettä, josta näkyi vain peräkansi ja perätuuppari.  Se oli hidasta menoa.  Kaupan laiturista bongasin taas tutun Marina-75 veneen, tämä taisi olla jo 6. kerta.   Tuuli oli aluksi kevyt ja myötäinen, ja veneitä oli liikkeellä todella paljon.  Nyt oli veneilykesä todella parhaimmillaan.  Emäsalon tuntumissa raskaat maainingit rupesivat painamaan veneitä perästä.  Klo 20 olimme Kaivokarilla; vaihteisto-ongelmista kärsineen MV:n hinaus fiskarilla oli hieman hidastanut matkaa.  Rantautuminen sinne itä-puolelle sujui mukavasti operoiden kahden ankkurin avulla.  Matalassa vedessä ankkurien pito oli hyvä.
     Tuulesta oli seuraavaksi päiväksi 12 m varoitus ja rajuista ukkoskuuroistakin puhuttiin.  Olin todella tyytyväinen tähän ankkuripaikkaan, ranta on todella kiva, parempi kuin pimeä pohjoislahti.  Pieni levottomuus tästä vapaasta ulapasta ja Onaksen eteläpäästä tulevasta tuulesta mieleen kuitenkin jäi.  Ja illalla saatiin lättyjä ja tyhjensin evässäkin melkein kokonaan.  Siinä oli sitten taas pientä iloista juhlimisen tuntua.
     Nukuin yön fiskarin avotilassa kapealla penkillä, pressun alla.  Ei ongelmia ja hyvät unet paksujen istuinpehmusteiden päällä.  Mutta makuupussi minun olisi tällä reissulla todellakin olisi pitänyt korvata pussilakanalla ja muutenkin ottaa keveämmät varusteet.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

kiruta tähä eres vähä...