Pakkasin 17 kg tavaraa laukkuun ja
pieneen reppuun ja ajoin bussilla Uuteenkaupunkiin, Matka oli huikea
ajatussiirtymä ajassa ja paikassa, talven arjesta meriretkeen. UKI
oli merellinen ja puutalomainen kesäkaupunki, otimme ruokaa,söimme
pizzat ja katsoimme nähtävyyksiä. Erityisesti vanhan kirkon
vieressä oleva suuri raakapuu isosta purjelaivasta herätti
ällistystä. Kävelin ikaisesti Pakkahuoneella ja räpsin pakolliset
kuvat. Pojat olivat tullessaan tankanneet, joten lähdimme suoraan
matkaan. Koiviston saaren suojaisessa salmessa olimme yötä. Minä
nukuin MV:n takapenkillä mukavasti poikittain. Huomasin
mukautuneeni tähän merielämään; talven tietokonemailma oli nyt
takana.
Maanantaina ajoimme 2.5 tuntia,
Fiskari edellä suuntaa näyttämässä. Oli luvassa kovaa itätuulta
ja se arvelutti yöpymispaikan suhteen.... Tuuli oli Ko-7-9, mutta
kun pääsimme Kustavin Ströömin suojaan, niin se helpotti.
Rantautumisessa kotirantaan !! oli pientä ihmettelyä, sade liukasti
kalliot ja nousupaikka oli vähän hanklasti veneiden keulojen
yläpuolella. Oikeastaan ongelmana oli myöhemmin se, että MV oli
hiukan liian kaukana rannasta. Kun se siirrettiin lähemmäksi,
tilanne helpottui. Tällä vesialueella aalloilla oli vain 400 m
matkaa tulla koillisesta, ja kun tuuli kääntyi itä-ka suuntaan
niin ehkä 600 m matkaa. Ja tuuli selkeästi heikkeni, täällä ei
aallot kohta olleet kuin lempeitä loiskeita.
Kävin katsomassa tutut, rakkaat
paikat, ja totesin tämän hyljätyn tunnelman ja penkkien
lahoamiset. Grilli vihersi kasvillisuudesta. Mini-aitassa oli
hapsusiipiä ja katto karikkeinen. Pieni puupino oli jo lahonnut.
Saimme vierailukutsun hienoon saunaan ja harrastimme hieman
sosiaalisuutta. Puheenaiheena saaristolaisuus, tekniikka, ja saareen
tullut sähkö ja nyt viimeisenä vastikään saatu vesijohto. Oli
kuulemma upea tunne, kun saunassa vesi ei ollutkaan sameata.
Täällä on tällä kertaa niin
lyhyt aika olla, että nostin laukkuni aittaan, ja näpyttelenkin nyt
tätä tekstiä sohvalla vähän hankalassa asennossa
aamuseitsemältä. Kuivattelen sukkia ja tennareita parhaani mukaan
ja yritän toipua liiallisesta metwurstin syömisestä. Sitä
kompensoin yhdellä oluttölkillisellä illalla. Jotain pieniä
siistimisiä minun itäisi tällä tontilla tehdä... Toivon, että
siihen jää aikaa. Kellö lähenee jo kahdeksaa ja 12 pitäisi olla
Kustavin kylillä yhtä henkilö vielä hakemassa. Minä olen aika
mkevyillä varusteilla nyt; opin sen viimekesäisestä. Pientä
puutetta kannattaa mieluumin kärsiä, kuin kauhean tavarakaaoksen
aiheuttamaa sotkuisuutta.
Pienessä mustassa repussa minulla
on tietotekniikka ja olkalaukussa makuukamat, vaatteet yms, Ja
haluan testata verkkoa täällä saaristossa. Linnut visertelee
aitan ympärillä, on pilvipoutaa ja valoisaa. Varvut ovat varmaan
märkiä ja minä yritän olla kastelematta jo ennestän märkiä
tennareita. Ylellisyyttä täällä on rakentamani veski ja
pöytäsysteemi grillin vieressä.
Edessä kiintoisa päivä; varmaan
painallamme kovaa vauhtia kohti Maarianhaminaa. Minulla on
aikomuksena olla mukana ainakin 5-7 pv, mutta katsotaan, olenko
sitten Helsinkiin asti. Tiettyä rasittavuutta tällaisessa
matkanteossa on... Mutta kiinnostavuutta riittää. Aikomuksena on
käydä saariston tärkeimmät paikat läpi.
Mutta katsotaan. Uusi päivä on
alkamassa Gastin elämässä. Ja hyvällä mielellä ollaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
kiruta tähä eres vähä...