Vene saaria kiertää, maisemaa vaihtaa, tuulta etsii, myrskyjä kaihtaa. Kitaran soitossa elämän ilo, ulapan kimmellys, auringon kilo.
Syksyn kylmässä usva ja pimeä, saaret ja rannat, vailla nimeä. Satamaa etsit kuin äitisi kohtua, himmeän lyhdyn valo tuo lohtua ...

perjantai 12. syyskuuta 2014

Tapahtumat riviin ja kesän 2014 retket

Pikaselvitys: Kevätremonttia vaihtelevissa olosuhteissa, pohjan perus-remonttiin upposi noin 90 tuntia.  Kylmät säät haittasivat 90%  ja sitten tuli hellettä.  Puuveneille hyvin vaikea kevät.  Sitten laituriin.. remontti päättyi kuin seinään. Eikä kesällä todellakaan ollut aikaa/halua/mahdollisuuksia uusintalakkaan.  Kesä oli älyttömän kuuma, helteinen.. vähän hassua että sitä pitää mennä pakoon.  Onneksi oli saari, jonne pääsi varjoon, tuuleen suuren ulapan äärelle.  Tuntui uskomattoman hienolta, kun hellekaudesta vihdoin pääsi eroon.
     Kesäretket suuntautuivat vain yhtäälle, tähän pakopaikkaan.  Päiviä tulee varmaan yli 40.  Mutta se ei ole veneilyä vaan enimmiltään veneessä ja saaressa asumista.  Kitara ja laulu olivat mukana, mutta paljon enemmän Dart-ohjelmointi-kieli. Saaressa oli mukavaakin, mutta se myös laiskisti.  Hauskinta oli kesäkisan järjestäminen ja saamani pulloposti.
     Veneen huollon tein elokuussa, sinkki oli varsin kulunut; Siipipyörä on vielä tätä kirjoittaessa tarkistamatta.   Hmmmm...   Malkasaaressa muutama kerta ja piipahdin myös ekan kerran kahteen vuoteen Kaunissaareen, missä sain kutsunn kitaroineni Rapujuhliin.  Hauskaa oli ja tutut mukavat tavattu.  Kausi jatkuu vielä, tyynissä keleissä on mukava mennä, kerran jouduin palaamaan todella ilkessä ilmassa pimen jo koittaessa.  Ei ole mitään pakollisia kohteita mielessä, kai saareen taas.  Pari kertaa olen ollut  mukkavasti toisen moottoriveneessä gastina.

     Venekerho on mukava, hauskoja ja toimeliaita ihmisiä ja palvelee jäseniään hyvin.  Telakka-alue on kunnostettu ja olen saanut roudattua kamani venepukin lähelle taas. pitäisi laatia 100-kohdan lista telakointiin liittyvistä toimista.  Monet asiat tuntuvat nykyisin velvollisuuksilta   ...   pitäisi.   Toisaalta työnteko kyllä maistuu, vaikka siihen ryhtyminen onkin vaikeata.
     Ja blogi siis on hengissä, monta kertaa on ollut mieleen kirjoittaa, mutta tämä yhdistelmä kuittaa nyt neljä kuukautta.  Meri, Suomenlahti, on hengissä, vaikka kalat ovatkin vähissä.  Se on käytettävissä, mutta sitä olisi myös suojeltava.
     Tämä 20 minuuttia jonka käytin tähän kirjoittamiseen on poissa jostakin muusta.  Ehkä huolestumisesta maailman tapahtumien suhteen.  Euroopalla ja maailmalla on nyt kovat ajat.  Venekansalla taas...  asiat tuntuvat paranevan koko ajan, mutta ihmisille on asetettava jatkuvasti tiukempia rajoja.  Jotta veneily kaikille meille olisi miellyttävää.  Sellaista.   Palataan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

kiruta tähä eres vähä...